Vuosikokous 2019: toiminnanjohtajan tervehdys

Tulostaessani vuoden 2018 toimintakertomusta vuosikokousta varten huomio kiinnittyi siihen, miten vaikuttavalta tekstikeskittymältä marraskuu näytti vuosikalenterissa. Vaikka koko vuosi 2018 juhlittiin Latvian 100-vuotiasta itsenäisyyttä, olivat varsinaisen satavuotispäivän eli 18.11.2018 lähiviikot varsin kiireisiä. Juhlavuoden päätapahtuman seura järjesti 13.11. eduskunnan pikkuparlamentissa yhdessä suurlähetystön kanssa.

Vuosikokousväki oli varsin tyytyväistä niin edellisen vuoden toimintaan kuin kuluvan vuoden suunnitelmiinkin. Omasta puolestani haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita sekä erityisesti seuran aktiivijäseniä, jotka tuottavat kiinnostavaa sisältöä ja tekevät tapahtumista mahdollisia. Kiitos myös jokaiselle jäsenmaksunsa maksaneelle: jokaisella jäsenellä on ääni, joka vahvistaa yhteistä viestiä Suomen ja Latvian lämpimistä suhteita. (Jäsenmaksu hoituu täällä ja ellet ole vielä jäsen, vaikka haluaisit olla, täytä liittymislomake täällä.)

Erityisen hienoa on tietysti se, että olemme saaneet Opetus- ja kulttuuriministeriöltä nyt aiempaa suuremman toiminta-avustuksen, mikä mahdollistaa monia hienoja asioita. Hallituksen puheenjohtaja Linda Praulina kertoi, kuinka seura haluaa panostaa ihmisiin, jotka toimintaa tekevät. Toiminnanjohtajan työaikaa on kasvatettu puolipäiväiseksi ja muidenkin työntekijöiden työolosuhteita parannettu.

Vuonna 2019 ohjelmatoiminta on hyvin kirjallisuuspainotteista kahdesta hyvästä syystä. Viime aikoina on julkaistu aiempaa enemmän suomennettua latvialaista kirjallisuutta, mukaan lukien seuran kustantama Silakkaa ja muita jumalan ihmeitä. Seuran jäsenistössä on paljon innokkaita lukijoita, joille haluamme tarjota kiinnostavaa ja ajankohtaista ohjelmaa. Latvian suurlähetystö on myös varsin aktiivinen kirjallisuuden saralla, joten tartumme mielellämme hyviin yhteistyötarjouksiin. Tapaamisiin siis esimerkiksi Turun kirjamessuilla!

Myös muuta mielenkiintoista on tietysti luvassa. Residenssiohjelma yhdessä Onoma ry:n kanssa jatkuu, ja syyskuussa tapaamme jälleen uuden latvialaisen residenssitaiteilijan. Yllätyksiäkin on vuoden mittaan tulossa!

Seuran hallitus koki suuria muutoksia. Pirkko Hämäläinen, Marja Leinonen, Tero H. Savolainen ja Pauliina Sudqvist jättivät paikkansa elämäntilanteiden muuttuessa. Lämmin kiitos kaikille panoksesta seuran hyväksi! Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Joachim Bauer, Riitta Heinämaa, Olli Kantanen ja Timo Tamminen. Hallituksen jäsenten esittelyt voit lukea täältä.

Pekka Gronow piti vuosikokouksen jälkeen esitelmän aiheesta Latvia on kaunein, kuitenkin. Kuulimme, miten kansallishenkeä on luotu Latvian radion Mikrofons-laulukilpailussa. Tällaista tietoa ei suomen kielellä muualta saa, eikä varsinkaan näin kiinnostavasti esitettynä! Esitelmän aikana kuultiin ja nähtiin runsaasti myös taltiointeja 1980-luvun latvialaisesta populaarimusiikista: vaikka upeat kasariasut ja pöyheät kampaukset kirvoittivat hymyjä, kätkeytyi lauluihin vakava viesti vapauden kaipuusta.

Esitelmän taltioinnin voi katsoa täältä. Pekka Gronowin blogi taas löytyy täältä: suosittelen lämpimästi!

Se pysyy, joka muuttuu – suomalais-latvialaiset suhteet

Latvian itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Latvian suurlähetystö ja Rozentāls-seura järjestävät 13.11. 2018 Eduskunnan Pikkuparlamentissa seminaarin Se pysyy, joka muuttuu -suomalaislatvialaiset suhteet.

Seminaarin voi katsoa suorana lähetyksenä osoitteessa https://youtu.be/Y2JeTekqlSU

Ohjelma

Ulkoasianvalikokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen

Latvian suurlähettiläs Kristīne Našeniece “Latvialais-suomalaiset suhteet Euroopan tulevaisuudessa”

Tuottaja Jenni Kallionsivu, Rozentals-seura “Ruohonjuuritasolta huipulle – Rozentals-seura suhteita rakentamassa”

Professori emeritus Seppo Zetterberg “Reunavaltiot ja itsenäisyys 1918-1920”

Kansleri, HTT Heikki Koski ”Suomen ja Latvian yhteyksiä 1960-luvulta 1990-luvun alkuun”

Kirjailija, suurlähettiläs Anna Žīgure “Kaikki uutta – Latvian suurlähetystöä perustamassa”

Kirjailija, toimittaja Jukka Rislakki ” Suomalainen toimittaja katsoo Latviaa”

Runoilija Heli Laaksonen “Kuinka puhua latviaa suomalaisille?”

Seminaarin kielet ovat suomi ja englanti.
Tilaisuuden moderaattorina toimii Rozentals-seuran järjestösihteeri-tuottaja Jenni Kallionsivu.

Seminaarin voi katsoa suorana lähetyksenä osoitteessa https://youtu.be/Y2JeTekqlSU

Seminaari on osa Latvia 100 -juhlavuoden ohjelmaa. #LV100

Vuosikokous 2018: järjestösihteerin terveiset

Rozentāls-seuran vuosikokouksessa puhuttiin juhlimisesta ja rahasta sekä vaihdettiin puheenjohtaja seuraa neljä vuotta luotsanneen Tero H. Savolaisen luopuessa tehtävästä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin aiemmin varapuheenjohtajana toiminut Linda Praulina. Juhlimisessa on tietysti kysymys Latvian satavuotisesta itsenäisyydestä, jota nostetaan näyttävästi esille kahdessa seminaarissa.

Aloitimme juhlimisen hyvässä seurassa jo heti vuoden alussa. Järjestimme yhdessä Tuglas- ja Donelaitis-seurojen kanssa Baltia 100 -seminaarin helmikuussa. Satapäinen osallistujajoukko ja kymmenet suoran nettilähetyksen seuraajat todistivat, että eteläiset naapurimme ovat meille tärkeitä ja rakkaita. Huomasimme myös, että kolmen Baltian maan ystävyysseuran yhteistyö sujuu mainiosti, joten sitä kannattaa tehdä jatkossakin!

Marraskuussa Latvia täyttää 100 vuotta. Se, jos mikä, on syy juhlaan ja juhlia me totisesti aiomme. Seuran jäsenet merkitköön kalentereihinsa päivämäärän 13.11. Lisätietoja seuraa aikanaan jäsenkirjeessä! Jos et ole jäsen, mutta haluaisit olla, liittymislomake löytyy täältä.

Vuoden 2017 vuosikokouksessa tekemämme päätös tämän vuoden jäsenmaksuista on osoittautunut toimivaksi. Koska jäsenmaksun suuruus on päätetty jo edellisenä vuonna, olemme voineet kerätä niitä heti alkuvuodesta ennen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän toiminta-avustuksen saamista. Jäsenmaksut ovat seuralle äärimmäisen tärkeä tulonlähde. Jos et ole jo maksanut jäsenmaksuasi, sen voi tehdä kätevästi nettikaupassa.

Tero H. Savolainen on vienyt seurassa läpi isoja muutoksia esimerkiksi taloushallinnossa ja viestinnässä. Viestintä saavuttaa nyt aiempaa suuremman yleisön, mikä osaltaan vaikuttaa myös jäsenmäärään ja kaikkeen yhdistyksen toimintaan. Yhdistystoiminta on jatkuvaa kehittymistä ja nykytilasta on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tero jatkaa edelleen hallituksen jäsenenä ja paikkansa uusi myös Jaana Simula. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Janis Kirpitis, joka on tehnyt tärkeää vapaaehtoistyötä Fiskarsin residenssiohjelmassa. Hallituksen jäsenten esittelyt löytyvät täältä.

Hyvät ideat ovat tervetulleita ja monet seuran ohjelmista ja toimintamuodoista ovatkin saaneet alkunsa jäsenistön aktiivisuudesta. Vapaaehtoistyöntekijöitä kaivataan myös monenlaisiin tehtäviin. Tervetuloa siis tekemään seurasta sellaista, kuin toivot sen olevan!

Kuva: Jaana Simula

Jenni Kallionsivu
järjestösihteeri-tuottaja
jenni@rozentals-seura.fi

 

Lukujuhlat Latvialle käynnissä Facebookissa

Melko lailla latvian kielestä käännettyjä tai Latviaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja on nykyään jo ilmestynyt, ja me Latvian ja hyvän kirjallisuuden ystävät odotamme tietysti lisää. Niinpä syntyi ajatus aloittaa juttusarja, jonka nimeksi näin juhlavuonna valikoitui ”Lukujuhlat Latvialle”. Idea saatiin kiinnostavasta ja virkeästä Facebook-ryhmästä ”Juhlin Viroa lukemalla”, joka on toiminut jo jonkin aikaa.

Latvian kirjallisuudesta ovat lupautuneet kirjoittamaan Marja Leinonen, Gunta Paavola ja allekirjoittanut, ja keskustelu on tietysti kaikille avoinna. Sarjan löytää Facebookista Rozentals-seuran sivuilta tai hakemalla hakusanalla ”Lukujuhlat Latvialle”.

Jukka Rislakki

Baltia 100 -seminaari

LAtvian ystävyysseura Rozentals seura ry

Helsinki,
Tieteiden talo
6.2.2018

Virolaisilla, latvialaisilla ja liettualaisilla on monisatainen historia kansakuntina, mutta samalla lailla kuin Suomen myös Baltian maiden itsenäistyminen tapahtui vasta ensimmäisen maailmansodan seurauksena. Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917 ja Baltian maat vuoden 1918 aikana – Liettua 16.2.1918, Viro 24.2.1918 ja Latvia 18.11.1918. Kaikilla kolmella Baltian maalla on läheiset suhteet Suomen kanssa ja Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhla huomioitiin näkyvästi kaikissa Baltian maissa.

Viron, Latvian ja Liettuan suomalaiset valtakunnalliset ystävyysseurat – Tuglas -seura, Rozentāls-seura ja Donelaitis-seura – järjestävät Baltian maiden itsenäistymisen 100-vuotisjuhlan kunniaksi asiantuntijaseminaarin 

”Baltic coutries as a part of Europe in the past and present”

OHJELMA
13.00 Seminaarin avaus 

13.30 Pyydetyt alustuspuheenvuorot
Professori (emeritus) Seppo Zetterberg
Venäjästä irtautumisen ajatuksen kehittyminen Suomessa vuonna 1917

Professori Egidijus Aleksandravičius
(Vytautas Magnus yliopisto, Kaunas)
Lithuania 1918: Grand Past as a Burden for the Bright Future

Apulaisprofessori Kaarel Piirimäe
(Tarton yliopisto)
Between the Baltic States and the Baltic Question. The Fictional One Hundred

Suurlähettiläs Anna Žigure
Latvian sata vuotta

Toimittaja Jukka Rislakki
Toteutuivatko unelmat?

Paneelikeskustelu

16.00–17.00 Kahvi 

Paikka: Tieteiden talo, luentosali 104
Osoite: Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki

Ilmoittautuminen tästä linkistä

Latvian opiskelu: palkitseva kieliseikkailu

”Latvia kuulostaa omiin korviin pehmeältä ja helposti ymmärrettävältä, sanat erottuvat helposti toisistaan,” kertoo neljättä opiskeluvuottaan Rozentāls-seurassa aloittava Pauliina Sundqvist. Kiinnostus Latviaa kohtaan ja vapaaehtoistyö seuran viestintäryhmässä ovat siivittäneet Pauliinan myös seuran hallitukseen.

Pauliina Sundqvist

Pauliina oli jo pitempään halunnut opiskella uuden kielen, mielellään jonkun ”vähemmän puhutun kielen”. Latviaa tosin puhuu äidinkielenään liki puolitoista miljoonaa ihmistä ja latviaksi julkaistaan vuosittain noin kaksituhatta kirjaa sekä valtava määrä erilaisia lehtiä, nettijulkaisuja ja muuta luettavaa.  Elokuvista, televisiosarjoista, tubettajista ja muusta kielen käytöstä puhumattakaan. Mutta totta toki on, että joitain kieliä puhutaan vieläkin enemmän ja sitä kautta myös niiden opiskelu on suomalaisille hieman tavanomaisempi harrastus.

Vuonna 2010 Pauliina kävi ensimmäistä kertaa Latviassa. Ensimmäinen matka sai lukuisia uusintoja, vaikka — tai ehkä siksi että — Latvia oli tuolloin Pauliinan mukaan suomalaisille hiukan nykyistä tuntemattomampi matkakohde. Latvian historiaan ja kulttuuriin tutustuttuaan Pauliina oivalsi, että tässä on kieli, jota hän haluaa opiskella. Rozentāls-seuran kielikurssit tarjosivat tähän hyvän mahdollisuuden aivan Helsingin keskustassa. Opettaja Anita Jäntti saa Pauliinalta paljon kiitosta. ”Anita on yhtä aikaa kärsivällinen ja sopivan vaativa ja innostava opettaja, jonka tunneille on aina ollut kiva mennä”.

Vaikka tunneilla onkin kiva käydä, ei latvian opiskelu ole ollut vailla haasteita. Kielen saaminen sujuvaksi vaatii Pauliinan mukaan työntekoa. Latvian kielessä on paljon äänteitä, joita suomen kielessä ei ole.  Latvia on indoeurooppalainen kieli, toisin kun pohjoisnaapurinsa kieli viro. Kielioppi on siis täysin erilainen kuin suomalais-ugrilaisissa kielissä. Latvian kielessä on paljon pitkiä sanoja jotka saavat ulkomaalaisen kielen solmuun. Nämäkin vaikeudet on tehty voitettaviksi. ”Jos innostusta riittää, kieltä varmasti oppii”, sanoo Pauliina.

Parasta latvian kielen opiskelussa on Pauliinan mukaan ollut uusiin ihmisiin, sekä latvialaisiin että Latviasta kiinnostuneisiin suomalaisiin tutustuminen. Rozentāls-seura tarjoaa latvian kielen kurssien lisäksi myös monenlaista muuta tekemistä. Pauliina on toiminut vapaaehtoisena seuran viestintäryhmässä ja muun muassa kirjoittanut artikkelin Latvian verotuksen historiasta. ja esiintynyt latvian opiskeluun innostavalla videolla.

Lähellä sijaitsevan maan kielen opiskelu on myös varsin palkitsevaa. Latviaan on helppo mennä vaikka useamman kerran vuodessa ja käyttää joka kerran yhä enemmän ja enemmän maan omaa kieltä, kertoo Pauliina.

Latvian kielen kurssit alkavat taas syyskuussa. Alkeiskurssille ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Aiempia opintoja voi täydentää eri tasoisissa jatkoryhmissä. Lue lisää latvian kursseista täältä.

Teksti: Jenni Kallionsivu
Kuvat: Sandis Helvigs/Unsplash ja Pauliina Sundqvistin arkisto

 

 

Jäsenretki Fiskarsiin ja äänitaiteilija Gundega Graudiņan konsertti la 30.9.2017

Vuoden 2016 residenssitaiteilija Rasma Pušpure esittelee työtään. Kuva Ivanda Jansone.

Latvialainen äänitaiteilija Gundega Graudiņa työskentelee syyskuun ajan taiteilijaresidenssissä Fiskarsissa. Siellä hän kerää monenlaista kuulemaansa: niin työpajoista kuuluvia työn ääniä, ihmisten puhetta sekä asumisen ja liikkumisen ääniä. Kuukauden lopuksi Rozentāls-seuran jäsenretkeläiset pääsevät osallistumaan Fiskarsissa kerätystä materiaalista  syntyvän ääniteoksen kantaesitykseen. Tule mukaan tutustumaan latvialaiseen äänitaiteeseen, Rozentāls-seuran residenssiohjelmaan ja tietysti upeaan Fiskarsiin!

Lue myös haastattelu Gundega Graudiņan urasta äänitaiteilijana ja Fiskarsin suunnitelmista

Retkipäivä on la 30.9..Lähtö Helsingistä tapahtuu klo 10 ja palaamme noin klo 19.

Jäsenretki maksaa 45 e.  Myös uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan!

Retkeläisillä on aikaa tutustua Fiskarsin näyttelyihin ja putiikkeihin. Kuva Ivanda Jansone.

Hinta sisältää bussikuljetuksen Helsingistä Fiskarsiin ja takaisin, maukkaan pöytiintarjoillun lounaan ravintola Fiskars Wärdshusissa (sis. pääruoka, jälkiruoka, kahvi/tee). Retkeläisille jää myös vapaata aikaa ennen konserttia. Fiskarsin monipuolisiin mahdollisuuksiin voi tutustua täällä.

Ilmoittautuminen 22. 9. mennessä jenni@rozentals-seura.fi. Kerrothan ilmoittautuessasi, mikäli sinulla on erikoisruokavalio!

 

 

Rozentāls-näyttely Kotkassa

Latvian kansallistaiteilija Janis Rozentāls piti Suomea toisena kotimaanaan ja ikuisti Suomea ja suomalaisia läheisiään useisiin maalauksiin. Rozentāls-seura, taiteilijan mukaan nimetty Suomi-Latvia-ystävyysseura, on laatinut taiteilijan Suomen-suhteista Katse Suomessa, sydän Latviassa -näyttelyn, joka on esillä Kotkan kaupunginkirjastossa 6.6. – 21.6.2017. Rozentāls-seuran järjestösihteeri-tuottaja, FM Jenni Kallionsivu kertoo maanantaina 19.6. klo 16.30 – 18.00 Rozentālsien rakkaustarinasta, jolla oli suuri merkitys paitsi päähenkilöilleen, myös suomalais-latvialaisille kulttuurisuhteille. Luento pidetään Kotkan kaupunginkirjaston Stage-lavalla, 2. kerros. Tilaisuuden järjestävät Kymenlaakson kesäyliopisto ja Rozentāls-seura.

Rozentāls seurasi aktiivisesti suomalaista ja pohjoismaista taidetta. Hän oli hyvin kiinnostunut Gallen-Kallelasta ja monissa Rozentālsin töissä voikin aavistaa tämän vaikutuksen. Rozentālsin tavatessa vaimonsa Elli o.s. Forssell Suomi sai erityisen paikan hänen elämässään sekä taiteilijana että aviomiehenä, isänä ja ystävänä. Taiteilijan perhe vietti kesiä Ellin sukulaisten luona Nummelassa, jossa Rozentāls maalasi suomalaista luontoa ja suomalaisia rakkaitaan – ja hänen Suomessaan oli aina kesä. Rozentāls maalasi myös vaimonsa serkun ja ystävän Maila Talvion muotokuvan peräti kahdesti.

Luennolle ja näyttelyyn on vapaa pääsy. Luennon jälkeen halukkailla on mahdollisuus jäädä suunnittelemaan Kymenlaakson Rozentāls-seuran perustamista.

Lue lisää Rozentālsista:
Katse Suomessa, sydän Latviassa

Janis Rozentāls, suomalaisten vävy ja ystävä

 

 

Vuosikokous 2017: järjestösihteerin tervehdys

Viimeiset vuodet ovat olleet hienoa aikaa olla mukana Rozentals-seurassa. Toimintaa riittää, jäsenmäärä kasvaa ja yhdessä saadaan hienoja asioita aikaiseksi. Tummana pilvenä seuratoiminnan sinihohtoisella taivaalla siintää Opetus- ja kulttuuriministeriön vähenevä rahoitus. Se pakottaa muuttamaan toimintatapoja ja myös ajattelua: ystävyysseura ei voi olla puolijulkinen organisaatio, joka huolehtii Suomen ja Latvian kulttuurisuhteista kaikilla mahdollisilla aloilla. Seura on kansalaisjärjestö, jonka toiminta on sen jäsenten näköistä. Seuran tie vie juuri sinne, jonne jäsenet sen haluavat viedä.

Koska seuralaisten tanssijalkaa vipatti, syntyi latvialaisen kansantanssin ryhmä Aurora, jota johtaa upean energinen Aiga Turuka. Koska Pekka Gronow on tietää paljon latvialaisesta iskelmästä ja haluaa tietää lisää, hän kirjoittaa aiheesta seuran sivuille blogia. Koska Marja Leinonen arvostaa latvialaista ja Latviaa koskevaa kirjallisuutta, hän laatii kirja-arvosteluja seuran sivuille. Kaikki tämä tapahtuu vapaaehtoistyönä ihmisten oman aktiivisuuden tuloksena. Kiitokset heille ja kaikille muillekin seuran vapaaehtoisille!

Latvian suurlähetystössä järjestetyssä vuosikokouksessa saatiin ihailla vuoden 2016 aktiivista toimintaa ja jutella vuoden 2017 ohjelmasta. Viime vuosi oli suoranainen klassikkojen vuosi, jolloin seura julkaisi Rainiksen suomennoksen Se pysyy, joka muuttuu sekä Janis Rozentālsin elämästä kertova näyttelyn Katse Suomessa, sydän Latviassa. Molemmat kiertävät edelleen ympäri maata. Tänä vuonna on tiedossa paljon ohjelmaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, minkä kruunaa paikallisosaston perustaminen Kymenlaaksoon. Tervetuloa 19.6. klo 16.30 Kotkan pääkirjastoon – tästä tilaisuudesta tulemme vielä kertomaan lisää.

Seura haluaa olla saavutettavissa kaikille kiinnostuneille sijainnista riippumatta. Tapahtumien lisäksi haluamme olla läsnä myös verkossa. Haluatko sinä tuottaa sisältöä seuran verkkosivuille tai someen? Otahan yhteyttä, seuran viestintäryhmä auttaa mielellään alkuun. Vapaaehtoisten sisällöntuottajien ei tarvitse olla Rainiksen tai Rozentālsin veroisia sanataitureita tai kuvan mestareita, innokas mieli ja halu kehittyä riittävät hyvin.

Vuoden 2017 suunnitelmiin mahtuu myös latvian kielen oppikirjan Somun soman toivottu toinen painos, paljon kyselty osallistuminen Martin markkinoille sekä monien pidettyjen ohjelmien jatkaminen. Residenssitaiteilijan haku on päättynyt ja saimme runsaasti hyviä hakemuksia. Syyskuussa on siis luvassa jälleen kerran retki Fiskarsiin tapaamaan seuran oma residenssitaiteilijaa. Residenssitoiminta on saanut paljon kiitosta toimivana kulttuurivaihdon muotona, johon kaikki jäsenet pääsevät osallistumaan. Ellei Fiskarsin-retkelle pääse mukaan, voi tutustua residenssitaiteilijaan seuran sivuilla. Edellisvuosien taiteilijoiden Eva Vēveren ja Rasma Pušpuren haastattelut löytyvät myös netistä.

Hallituksessa jatkavat uudella kaksivuotiskaudella Marja Leinonen ja Pirkko Hämäläinen. Seura kiittää Annika Sunaa monivuotisesta panoksesta hallituksessa ja toivottaa tervetulleeksi uuden hallituksen jäsenen Pauliina Sundqvistin. Hallituksen jäsenten esittelyt löydät täältä.

Tapaamisiin seuran lukuisissa hienoissa tilaisuuksissa!

Jenni Kallionsivu
järjestösihteeri/tuottaja
jenni@rozentals-seura.fi

 

Kulttuurikirja – avoimet ovet

Kulttuurikirja 2016 on saapunut! Pääteemoina ovat sadut, tarinankerronta, kansanusko ja uskonnot. Ajankohtaisuudessaan ajaton lukupaketti tarjoaa tietoa, elämyksiä ja oivalluksia Riian coworking-tiloista lutsien satuihin ja pyhästä Rainiksesta herätysliikkeiden yhteistyöhön.

Tule hakemaan omasi seuran toimistolta tiistaina 24.1. klo 15-18 välisenä aikana. Ovet ovat auki ja pj Tero H. Savolainen sekä järjestösihteeri/tuottaja Jenni Kallionsivu ovat paikalla kuuntelemassa jäsenten kuulumisia ja ideoita. Virvoketarjoilukin on. Laitamme toki kirjat postiin heille jotka eivät pääse Helsinkiin noutamaan omaansa. Vikkelimmin kirjan saa omakseen hakemalla sen toimistolta ja samalla seura säästää postikuluissa.

Kulttuurikirja on Rozentals-seuran jäsenten saama jäsenetu ja sen saavat kaikki vuoden 2016 jäsenmaksun maksaneet. Kirjan saavat myös uudet, nyt liittyvät jäsenet: tämä tarjous on voimassa niin kauan kuin kirjoja riittää.

Lisätietoja: jenni@rozentals-seura.fi