Residenssiohjelma kantaa hedelmää: Herbarium-värityskuvat

Eva heinikossa.

”Olin väsynyt taidemaailman monimutkaisuuteen, ympäröiviin sosiaalisiin rakenteisiin ja moniin rajoituksiin, joita kohtasin kaikkialla. Lisäksi minulla oli pieni lapsi, jonka kanssa väritimme usein yhdessä. Ihmettelin, miten monimutkaisia lapsille ja aikuisille tarjottavat värityskirjat tuolloin olivat. Niissä oli esimerkiksi mandaloita, joiden värittäminen vaikutti loputtomalta projektilta. Ajattelin, että värityskuva voisi olla jotain yksinkertaista ja energiaa antavaa, vaikkapa puun lehti. Jotain, mitä voi tehdä 15 minuutissa ja nauttia sen valmistumisesta. Juuri tällaisia asioita löytyy luonnosta,” kertoo Eva Vēvere kun kysyin, miten hän päätyi tekemään kasviaiheisia värityskuvia. Nyt kuvat ovat lahja 30-vuotiaan Rozentāls-seuran jäsenille ja ystäville ja ne voi jokainen tulostaa itse väritettäviksi.

Värittäminen pintaa syvemmältä

Eva näkee värien olevan hyvin voimakkaita ja hän toivoo ihmisten käyttävän niitä enemmän ja harkitummin. ”Meillä on tapana pysyä pintatasolla, miettiä vain esteettisiä valintoja. Mutta väri on paljon enemmän. Värin antaminen jollekin asialle tekee siitä merkityksellisemmän,” Eva kuvailee. Hän kertoo koulutettuna taidemaalarina kokeneensa tämän useita kertoja. Evan mukaan kysymys on samasta ilmiöstä kuin siinä, kun laulaessa laulun muoto täyttyy laulajan ainutlaatuisella äänellä. Myös piirroksessa on oma erityinen muotonsa ja rakenteensa. Kolmas ainesosa on Evan mukaan tekemisen riemu, sillä värittäminen on kokemuksena hyvin erilainen kuin piirtäminen, maalaaminen tai muut vapaan flow’n kokemukset. Myös visuaalisen kulttuurin ja ornamentiikan rikas historia kertoo ihmisten leikkineen väreillä jo pitkään.

Verus-muistikirja.

Eva Vēvere on Rozentāls-seuran ensimmäinen residenssitaiteilija vuodelta 2015. Tuolloin seura aloitti yhteistyön Fiskars AIR -residenssiohjelman kanssa: raati valitsi latvialaisen luovan alan ammattilaisen viettämään syyskuun Fiskarsissa ja valinta osui ensimmäisellä kerralla kuvataiteilija Evaan. Hän vietti residenssikautensa yhdessä perheensä kanssa piirtäen, valokuvaten ja nauttien metsistä, järvistä ja syksyn marjasadosta. Samalla Eva keräsi visuaalista arkistoa, joka on kantanut hedelmää monissa eri projekteissa.

Evan luontopiirroksista tuli aikanaan printtejä muodin ja designin tarpeisiin sekä myös hänen omiin, käsin sidottuihin VERUS-muistikirjoihinsa (niitä voi tutkia osoitteessa https://www.facebook.com/verusbooks) Evan käyttää käsinsidottuja kirjoja päivä- ja luonnoskirjoina ja tarjoaa niitä myös muille. Hänen mukaansa kokemus siitä, miten sivut täyttyvät kuvista ja tekstistä, on arjessa yhtä tärkeää kuin hyvät keskustelut.

Muistot Suomesta

Eva Vevere työpöydän ääressä.

Rozentāls-seuraan Eva tutustui ensimmäisen kerran kuitenkin jo vuonna 2003 opiskellessaan Kuvataideakatemiassa Erasmus-vaihto-opiskelijana. Ennen residenssijaksoaan antamassaan haastattelussa Eva kertoo Helsingin-ajasta näin: ”Talvella Helsingissä oli yksinäistä, mutta toisaalta se oli hyvä omalle työskentelylle. Muistan sen niin, että Suomessa kai kaikki on jotenkin pitkää, hidasta ja syvällistä. Mennään sisälle pitkäksi aikaa, tavataan omat sisäiset hirviöt, jolloin syntyy jotain voimakkaampaa. Niin ainakin minulle tapahtui. Kun vuosia myöhemmin puhuin taideakatemiassa opiskelukavereilleni tästä, he sanoivat, että muutuin täysin Helsingissä opiskeluni jälkeen.” (Voit lukea koko haastattelun täällä.)

Opintojensa jälkeen Eva on työskennellyt monien taidemuotojen — installaatioiden, performanssien, valo- ja elokuvien — parissa. Hänen teoksiaan on ollut esillä gallerioissa, museoissa ja festivaaleilla ja viime aikoina Eva on osallistunut myös taidekasvatusohjelmien luomiseen eri oppilaitoiksille ja muille toimijoille. Evan töihin voi tutustua osoitteessa www.evavevere.com.

Missä hän on nyt?

Koronapandemian iskiessä ja rajojen sulkeutuessa Eva oli taiteilijaresidenssissä Espanjassa. Riian lentokentän ollessa jo suljettuna hän pääsi kuitenkin kotiin Helsingin kautta. Matka kesti useita päiviä ja aiheutti stressiä ja ahdistusta, minkä jälkeen Eva kaipasi aikaa toipuakseen kokemuksistaan. Piirtäminen helpotti oloa karanteeniviikkoina ja auttoi käsittelemään huolestuttavia uutisia.

Käsi ojentuu kohti violettia kukkaa.

Tällä hetkellä Eva on palannut käynnissä olevien projektiensa pariin. Hänellä on yhteistyöprojekti SET SOUND TO yhdessä tanskalaisen vokalisti Gudrun Holckin kanssa. Rajoituksista ja epävarmuudesta huolimatta suunnitelmat etenevät. Taiteen tekemisen keskeyttämiseen Eva ei näe syytä. Kulttuurin alalla on nyt hänen mukaansa käynnissä valtava muutos: muuttaminen verkkoalustoille, luovien ideoiden ryöpsähdys, mutta ilmassa on myös pessimistisiä ennustuksia kulttuurin rakenteiden kuolemasta tai paluusta 90-luvulle. Toimintatavat muuttuvat: taidefestivaaleista tulee filmejä, teatterista muuntautuu videosarjaksi ja museot järjestävät ulkoilmanäyttelyitä. Jokapäiväisestä elämästä on tullut performanssi, jolla on huolellinen koreografia. ”Olen utelias kaikkia näitä muutoksia kohtaan. Meillä on mahdollisuus kokea muutoksen voima ennenkokemattomalla tavalla ja uppoutua kokemuksiin, jotka ovat joko tuntemattomia tai unohdettuja. Tämähän on kiehtovaa, eikö vain”, miettii Eva.

Kuvat avautuvat pdf-tiedostona, joka sisältää 14 sivua. Jokainen sivu on oma värityskuvansa. Tulostimesi asetuksista voit itse määritellä, haluatko tulostaa kaikki sivut vai vain osan. Herbarium- värityskuvia voi vapaasti tulostaa omaan käyttöön: mahdollisesta kaupallisesta käytöstä on sovittava tekijän kanssa.

Teksti: Jenni Kallionsivu
Kuvat: Eva Vēveren kokoelma

Residenssitaiteilijaksi valittiin Elina Ruka / Elina Ruka chosen as the residency artist

Scroll down for text in English

Seura sai tänäkin vuonna lukuisia hyviä hakemuksia syyskuussa yhdessä Onoma ry:n kanssa järjestettävälle Fiskarsin residenssijaksolle. Eri taiteenalat olivat hakemuksissa edustettuina: mukana olivat niin valokuvaus, kuvanveisto, maalaustaide, sekatekniikat kuin ympäristötaidekin. 

Tiukan äänestyksen jälkeen residenssitaiteilijaksi valittiin valokuvaaja Elina Ruka. 

”Tänä vuonna kaikki hakijat olivat superammattilaisia ja työsuunnitelmat olivat tarkkaan harkittuja”, kertoo seuran hallituksen puheenjohtaja Linda Prauliņa.

Seura esittelee uuden residenssitaiteilijan kesän aikana kotisivuilla.


Rozentāls-seura received numerous good applications for the residency period in Fiskars, organised together with Onoma in September 2019. Different fields of art were represented in the applications: photography, sculptures, paintings, mixed technique and environmental art was represented diversely.

After a tight vote the photographer Elina Ruka was chosen as the residence artist.

”This year all the applicants were super-professional and projects were really thought through”, tells Linda Prauliņa, the chairperson of Rozentāls-seura.

Rozentāls-seura will introduce the residence artist in its webpage during summer.

 

 

 

Jäsenretki Fiskarsiin ja äänitaiteilija Gundega Graudiņan konsertti la 30.9.2017

Vuoden 2016 residenssitaiteilija Rasma Pušpure esittelee työtään. Kuva Ivanda Jansone.

Latvialainen äänitaiteilija Gundega Graudiņa työskentelee syyskuun ajan taiteilijaresidenssissä Fiskarsissa. Siellä hän kerää monenlaista kuulemaansa: niin työpajoista kuuluvia työn ääniä, ihmisten puhetta sekä asumisen ja liikkumisen ääniä. Kuukauden lopuksi Rozentāls-seuran jäsenretkeläiset pääsevät osallistumaan Fiskarsissa kerätystä materiaalista  syntyvän ääniteoksen kantaesitykseen. Tule mukaan tutustumaan latvialaiseen äänitaiteeseen, Rozentāls-seuran residenssiohjelmaan ja tietysti upeaan Fiskarsiin!

Lue myös haastattelu Gundega Graudiņan urasta äänitaiteilijana ja Fiskarsin suunnitelmista

Retkipäivä on la 30.9..Lähtö Helsingistä tapahtuu klo 10 ja palaamme noin klo 19.

Jäsenretki maksaa 45 e.  Myös uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan!

Retkeläisillä on aikaa tutustua Fiskarsin näyttelyihin ja putiikkeihin. Kuva Ivanda Jansone.

Hinta sisältää bussikuljetuksen Helsingistä Fiskarsiin ja takaisin, maukkaan pöytiintarjoillun lounaan ravintola Fiskars Wärdshusissa (sis. pääruoka, jälkiruoka, kahvi/tee). Retkeläisille jää myös vapaata aikaa ennen konserttia. Fiskarsin monipuolisiin mahdollisuuksiin voi tutustua täällä.

Ilmoittautuminen 22. 9. mennessä jenni@rozentals-seura.fi. Kerrothan ilmoittautuessasi, mikäli sinulla on erikoisruokavalio!

 

 

Rasma Pušpure etsii Fiskarsista rauhaa vastapainoksi kaupungin hektisyydelle

– En tiedä juuri mitään Suomesta, sanoo Fiskarsin taiteilijaresidenssiin syyskuuksi 2016 valittu korumuotoilija ja -taiteilija Rasma Pušpure.

– Kuulin professoriltani, että Fiskarsissa on ainakin paljon kiviä, järviä ja luontoa.

Rasma Pušpure on keväällä 2016 Latvian taideakatemiasta valmistunut korumuotoilun maisteri, korumuotoilija, yrittäjä ja taiteilija. Hän on ollut myös töissä taideakatemiassa opintoneuvojana ja aloittelemassa myös jatko-opintojaan. Tutkimusaiheena on korumuotoilun kehittyminen Latviassa 1990-luvulta alkaen. Nyt hän kuitenkin keskittyy oman korumuotoiluyrityksen kehittämiseen.

Riiassa asuva ja työskentelevä Rasma Pušpure kuvaa itseään aktiiviseksi, kertoo tykkäävänsä tehdä paljon erilaisia asioita ja olevansa koko ajan liikkeellä.

– En ole vielä löytänyt itseäni. Siksi teen niin monenlaisia asioita ja enemmän teen niitä, joissa tunnen olevani omimmillani.

Gulbenesta maailmalle

rasma puspureRasma syntyi vuonna 1990 ja vietti lapsuutensa Gulbenessa Latvian itäosassa. Vanhemmat eivät olleet erityisen kiinnostuneita taiteista, mutta ohjasivat Rasman tielle kohti taiteita.

– Kun olin pieni, äitini kysyi haluanko taide- vai musiikkikouluun. Halusin molempiin, mutta sain valita vain yhden. Menin taidekouluun.

Alle kymmentuhannen asukkaan Gulbenessa Rasmalla ei muuta tekemistä ollutkaan. Kaikki lapsuuden muistikuvat liittyvät pääasiassa taideharrastukseen. Kodista kouluun, sieltä taidekouluun ja sitten kotiin, kuvailee Rasma.

Kun Rasma aloitti opinnot Riian muotoilu- ja taidekoulussa sisustussuunnittelijan opinnot, hänellä oli tavoitteena työura sisustusarkkitehtinä. Arkkitehtuuri tuntui kuitenkin liian tietokonepainotteiselta suunnittelulta ihmiselle, joka haluaa kosketella asioita ja esineitä.

Sisustussuunnittelua opiskellessaan Rasma tajusi, että se ei olekaan hänelle parhain ala. Hän haki Riian taideakatemiaan metallimuotoilun laitokselle, jossa erikoistui korumuotoiluun. Hän tunnisti heti alusta lähtien sen omakseen, koska häntä viehätti korumuotoilun työtapojen monipuolisuus käsityöläisyydestä suunnitteluun tietokoneella sekä luovuuden rajattomat mahdollisuudet.

Vielä silloin hän ei tiennyt, ettei olekaan sukunsa ensimmäinen korusuunnittelusta kiinnostunut. Rasman etsiessä innoitusta kandidaatin työhön hän päätyi tutkimaan isoäidin korulipasta, josta löytyivät myös hänen oman korusuunnittelunsa juuret. Siellä oli viehättävä ja mestarillisesti toteutettu riipus, jossa peuran sarviluuta oli yhdistetty meripihkaan. Hän kyseli korusta sukulaisilta ja kuuli, että sen on tehnyt hänen isoisä, jota hän ei itse koskaan ehtinyt tapaamaan. Itseoppineena korun tekijänä hän oli saanut aikaiseksi vähäisillä työkaluilla huolellisesti työstettyjä koruja meripihkasta, joita oli hankittu sukulaisilta Kaliningradista.

– Olin hyvin vaikuttunut löydettyäni sen.

Isoisän tekemän korun inspiroimana Rasman kandidaatin työnä syntyi sarja uusia nykymuotoiltuja meripihkakoruja.

Latvialaisesta koruista tulee ensimmäisenä mieleen juuri meripihkakorut, joita myydään esimerkiksi Riian toreilla ja kaduilla. Monet niistä eivät kuitenkaan ole Rasman mielestä nykymuotoilun näkökulmasta kiinnostavia ja hän tuntee ajoittain jopa myötähäpeää turisteille myytävien korujen matalasta tasosta.

Kandityössään hän halusi viedä meripihkakorujen muotoilun seuraavalle tasolle, vaikka on myöhemmin on siirtynyt muihin materiaalein.

– Meripihka on loistava materiaali, mutta meripihkan muoto ja värit ovat niin intensiivisiä, että meripihkan täytyy olla korussa se pääjuttu ja se on todella hankala yhdistää metalleihin. Pidän yksikertaisuudesta.

Jatkuvaa muutosta kohti ominta itseä

Sattuma on yksi tekijöistä, joka ohjaa luovuutta. Pienet asiat voivat johtaa toiseen. Toisena esimerkkinä isoäidin meripihkakorun lisäksi hän mainitsee kokoelmansa nimeltä Lost But Found. Se sai alkunsa sattumalta löytyneestä metallileimasimesta.

– Sen ornamentti oli tosi kiinnostava ja päätin käyttää sitä erilaisiin materiaaleihin.

Leimasimen oli kadottanut Rasman opettaja johonkin taideakatemian metalliverstaan lukuisista työkalulaatikoista. Rasma kertoo opettajankin innostuneen vanhan, kadotetun, mutta löydetyn, leimasimen uusiokäytöstä. Kokoelma, jota Rasma kuvaa uudeksi lähestymiskulmaksi kadotettuun kauneuteen, kuuluu otsa-, kaula ja rannekoruja, joissa kaikissa toistuu sama löytöleiman ornamentti.

Suunnitteluprosessin alkukipinä voi myös syntyä materiaaleista, tilanteista tai puhuttelevista aiheista. Rasma inspiroituu myös luonnosta. Monille suunnittelijoille luonnostelu, jossa suunnitellaan mitä suunnitellaan, on vaihe numero yksi. Rasma ei juurikaan luonnostele.

– Aloitan heti materiaaleilla. Jos lopputulos ei tyydytä, metallit voi sulattaa ja tehdä niistä jotain uutta.

Muotoilijana ja taiteilijana Rasma sanoo olevansa kameleontti, joka muuttuu koko ajan ja etsii jatkuvasti omaa käsialaansa, vaikka aivan ensimmäisenä huomauttaakin vihaavansa koko kysymystä oman taiteilijuuden määrittelystä. Rasman pysyvä muutos näkyy uusissa materiaalivalinnoissa ja konsepteissa.

– Pyrin koko ajan tekemään sitä, mikä minua itseäni miellyttää ja uskon sen sopivan myös muillekin.

 

Rasma_Puspure_to_Please_webjpg

Koru on tarina

Tällä hetkellä Rasma keskittyy korubrändinsä Rasma Puspure Jewelryn johtamiseen ja korumuotoiluun. Toistaiseksi pääasiallinen toimeentulo tulee päivätöistä, mutta jatkossa Rasman tavoitteena on saada oma yritys kasvamaan ja tuomaan toimeentulon.

Omassa yrityksessään hän voi olla samaan aikaan taiteilija, muotoilija ja luonnollisesti myös kaikkea muuta pakkaussuunnittelusta markkinointiin sekä esimies. Taiteilijana voi seurata tiukasti omaa visiotaan, mutta yrittäjänä joutuu myös miellyttämään asiakkaita.

Rasma on sekä korutaiteilija että -muotoilija: osa korusarjoista on taiteellisia, uniikkeja koruja ja osa sarjoja, joita pystyy toistamaan yhä uudestaan. Oman korubrändin kehittäminen ja johtaminen tarjoaa uudenlaisia haasteita myös muotoilun näkökulmasta.

– Vaikeinta on suunnitella sarjoja, jotka joku toinen pystyy toistamaan samanlaisina.

Tuoreimman kokoelman tarkoitus on miellyttää. Siinä hän pohtii miellyttämistä ja se on nimettykin miellyttämiseksi, To please. Kokoelmaan kuuluvat korusarjat ovat tarinoita erilaisista naisista ja heidän joidenkin elämän sisältöjen miniatyyrejä. Se syntyi, kun hän tarkkaili kavereidensa persoonallisuuksia ja alkoi kerätä koruihinsa heidän erilaisia mieltymyksiä ja harrastuksia astrologiasta geometriaan.

– Minulla on paljon kavereita, jotka ovat kaikki hyvin persoonallisia. He ja heidän mieltymyksensä inspiroivat minua.

Kokoelma sai alkunsa maisteriopintojen lopputyönä ja työ jatkuu edelleen. Rasma aikoo työstää myös Fiskarsin residenssijaksolla To Please -kokoelmaa.

– Aion etsiä Fiskarsissakin naisen, jonka tarinan pystyn kertomaan koruilla. Haluan etsiä jonkun erilaisen ihmisen, kuin aikaisemmin tässä sarjassa.

Suunnittelu Lady Gagalle toi julkisuutta

Rasma on tehnyt monia erilaisia yhteistyöprojekteja muotisuunnittelijoiden kanssa. He tarvitsevat asuihinsa uniikkeja koruja, mutta eivät pysty valmistamaan niitä itse. Korumuotoilijan taidot ovat sopineet projekteihin loistavasti.

Rasma on suunnitellut Cultural excellence -palkinnon kulttuuriministeriölle. Palkinto lahjoitetaan vuosittain latvialaiselle ansioituneelle kulttuuritoimijalle.

Vuonna 2012 Rasma suunnitteli kahden muotoilija Kristaps Prieden ja vaatesuunnittelija Renate Vitolan kanssa pop-diiva Lady Gagalle tervetuliaislahjaksi asun, kun hän konsertoi Riiassa.

– Me teimme projektin hauskuuttaaksemme itseämme. Emme arvanneet mihin se johtaa. Saimme tällä työllä tosi paljon huomiota, sillä siitä olivat kiinnostuneita ”kaikki”, sanoo Rasma, koska työ sai isosti medianäkyvyyttä paikallisissa lehdissä, radiossa ja televisiossa.

Rasma on ollut mukana useissa korunäyttelyissä Latviassa sekä Brasilian Sao Paolossa ja Liettuassakin on nähty hänen töitään. Välillä Rasma kiirehtii ulkomaille myös työmatkoille. Fiskarsin residenssin rauhasta hän suuntaa Barcelonaan järjestämään Latvian taideakatemian korumuotoilun opiskelijoiden näyttelyä Joya-messuille. Hänellä on samaan aikaan myös Goethe-instituutin tukeman näyttely Riiassa.

Matkailu on pakotie rutiineista

Vapaa-aika kuluu urheillessa, kavereiden kanssa ja matkaillessa.

– Matkailu on intohimoni. Ja se on tapa irtautua arjesta, jossa minulla ei tunnu olevan ollenkaan vapaata aikaa.

Matkaillessa mukaan tarttuu kuitenkin monenlaisia ideoita. Matkalla otetut sadat kuvat hautautuvat matkan jälkeen kovalevyn uumeniin, mutta silti mieleen saattaa joskus palata joku inspiroiva tilanne matkoilta. Eniten matkoilla on viehättänyt Albania, missä hän on vieraillut siellä useita kertoja ystävänsä luona. Albaniassa Rasma pitää yksinkertaisuudesta ja vähäisestä turistien määrästä sekä koskemattomuuden tunteensa, kylistä ja metsistä.

Yksinkertaisuutta, hiljaisuutta, kyliä ja metsää on luvassa Raaseporin kunnan Fiskarsin kylän raitilla punamullalla maalatussa residenssissä.

– Odotan rauhallisuutta vastapainoksia Riian hektisyydelle. Tiedän myös, että Fiskarsissa asuu useita suomalaisia korutaiteilijoita ja haluaisin tutustua heihin ja heidän työskentelytapoihinsa. Toivon löytäväni jonkun, joka kiinnostuisi yhteistyöstä kanssani.

 

Lisää Rasman töitä voi katsellä hänen vberkkosivuiltaan: http://www.rasmapuspure.com/

http://fi.pinterest.com/pin/318911217333068662/

….. ….. ….. …..

Rozentals-seura tekee yhteistyötä Fiskarsin taiteilijaresidenssin kanssa. Seura valitsee ja kustantaa yhden latvialaisen taiteilijan kuukauden residenssijakson. Vuonna 2015 residenssijaksolle valittiin taiteilija Eva Vēvere.

INVITATION to Latvian creative professionals

Rozentals Society in co-operation with Fiskars Village Artists in Residence invites Latvian professionals from all creative businesses to apply for residence in Fiskars village in Finland. Residency period is September 2016. Invitation includes working craftspeople, designers, visual artists, architects, industrial designers, performing artists, composers, musicians, curators, producers, journalists, writers and researchers.

The accommodation for the resident artist is free of charge. Artist also gets a support to cover the travel fees from Finnish-Latvian Trade association. Rozentals Society offers fully furnished apartment with private kitchen, bathroom and work space in a traditional Scandinavian-style house in the heart of Fiskars Village. It is suitable also for a small family or two artists that can share the apartment for the residency period. Artists must finance their other travel to/from the village, their living costs and working materials. Rozentals Society also wishes that the artist is willing to do a presentation of their work to the members of the society. 2016 is the second year of the co-operation with Fiskars AIR. Year 2015 artist in residence was Eva Vēvere.

Application form

Deadline for the applications is 17th of April.

Resident artist/artists are selected on the basis of applications (work plan, CV and portfolio).

Rozentals Society was founded to promote broader understanding of Latvian social, cultural and economic life in Finland. Mission of residency program is to stimulate the professional exchange and networking between creative professionals of Finland and Latvia. Rozentals Society carries out its own publishing activities, arranges seminars, educational events and cultural activities in co-operation with other organizations.

Fiskars is a unique community of people in creative sector. Permanent residents of the Fiskars village are artists, designers, photographers, writers, musicians, goldsmiths, tattoo artists and craftsmen in many fields. Depending on the field of action, resident will have the possibility to work together with local artists. The co-working possibilities will be planned together with the resident artist.

Check also these links with more information about Fiskars village and possibilities that residency might bring to the resident artist:

www.fiskarsair.fi

www.fiskarsvillage.fi

Link to the residence application form https://docs.google.com/forms/d/1s4aEt6RtjJKEhopIwJ-rYTOMW9f7rNdQg8bORytYMsM/viewform.

Additional information:

Fiskars Residence Programm curator Kati Sointukangas

fiskarsair@gmail.com

Rozentals Society

info@rozentals-seura.fi