”Olin väsynyt taidemaailman monimutkaisuuteen, ympäröiviin sosiaalisiin rakenteisiin ja moniin rajoituksiin, joita kohtasin kaikkialla. Lisäksi minulla oli pieni lapsi, jonka kanssa väritimme usein yhdessä. Ihmettelin, miten monimutkaisia lapsille ja aikuisille tarjottavat värityskirjat tuolloin olivat. Niissä oli esimerkiksi mandaloita, joiden värittäminen vaikutti loputtomalta projektilta. Ajattelin, että värityskuva voisi olla jotain yksinkertaista ja energiaa antavaa, vaikkapa puun lehti. Jotain, mitä voi tehdä 15 minuutissa ja nauttia sen valmistumisesta. Juuri tällaisia asioita löytyy luonnosta,” kertoo Eva Vēvere kun kysyin, miten hän päätyi tekemään kasviaiheisia värityskuvia. Nyt kuvat ovat lahja 30-vuotiaan Rozentāls-seuran jäsenille ja ystäville ja ne voi jokainen tulostaa itse väritettäviksi.
Värittäminen pintaa syvemmältä
Eva näkee värien olevan hyvin voimakkaita ja hän toivoo ihmisten käyttävän niitä enemmän ja harkitummin. ”Meillä on tapana pysyä pintatasolla, miettiä vain esteettisiä valintoja. Mutta väri on paljon enemmän. Värin antaminen jollekin asialle tekee siitä merkityksellisemmän,” Eva kuvailee. Hän kertoo koulutettuna taidemaalarina kokeneensa tämän useita kertoja. Evan mukaan kysymys on samasta ilmiöstä kuin siinä, kun laulaessa laulun muoto täyttyy laulajan ainutlaatuisella äänellä. Myös piirroksessa on oma erityinen muotonsa ja rakenteensa. Kolmas ainesosa on Evan mukaan tekemisen riemu, sillä värittäminen on kokemuksena hyvin erilainen kuin piirtäminen, maalaaminen tai muut vapaan flow’n kokemukset. Myös visuaalisen kulttuurin ja ornamentiikan rikas historia kertoo ihmisten leikkineen väreillä jo pitkään.
Eva Vēvere on Rozentāls-seuran ensimmäinen residenssitaiteilija vuodelta 2015. Tuolloin seura aloitti yhteistyön Fiskars AIR -residenssiohjelman kanssa: raati valitsi latvialaisen luovan alan ammattilaisen viettämään syyskuun Fiskarsissa ja valinta osui ensimmäisellä kerralla kuvataiteilija Evaan. Hän vietti residenssikautensa yhdessä perheensä kanssa piirtäen, valokuvaten ja nauttien metsistä, järvistä ja syksyn marjasadosta. Samalla Eva keräsi visuaalista arkistoa, joka on kantanut hedelmää monissa eri projekteissa.
Evan luontopiirroksista tuli aikanaan printtejä muodin ja designin tarpeisiin sekä myös hänen omiin, käsin sidottuihin VERUS-muistikirjoihinsa (niitä voi tutkia osoitteessa https://www.facebook.com/verusbooks) Evan käyttää käsinsidottuja kirjoja päivä- ja luonnoskirjoina ja tarjoaa niitä myös muille. Hänen mukaansa kokemus siitä, miten sivut täyttyvät kuvista ja tekstistä, on arjessa yhtä tärkeää kuin hyvät keskustelut.
Muistot Suomesta
Rozentāls-seuraan Eva tutustui ensimmäisen kerran kuitenkin jo vuonna 2003 opiskellessaan Kuvataideakatemiassa Erasmus-vaihto-opiskelijana. Ennen residenssijaksoaan antamassaan haastattelussa Eva kertoo Helsingin-ajasta näin: ”Talvella Helsingissä oli yksinäistä, mutta toisaalta se oli hyvä omalle työskentelylle. Muistan sen niin, että Suomessa kai kaikki on jotenkin pitkää, hidasta ja syvällistä. Mennään sisälle pitkäksi aikaa, tavataan omat sisäiset hirviöt, jolloin syntyy jotain voimakkaampaa. Niin ainakin minulle tapahtui. Kun vuosia myöhemmin puhuin taideakatemiassa opiskelukavereilleni tästä, he sanoivat, että muutuin täysin Helsingissä opiskeluni jälkeen.” (Voit lukea koko haastattelun täällä.)
Opintojensa jälkeen Eva on työskennellyt monien taidemuotojen — installaatioiden, performanssien, valo- ja elokuvien — parissa. Hänen teoksiaan on ollut esillä gallerioissa, museoissa ja festivaaleilla ja viime aikoina Eva on osallistunut myös taidekasvatusohjelmien luomiseen eri oppilaitoiksille ja muille toimijoille. Evan töihin voi tutustua osoitteessa www.evavevere.com.
Missä hän on nyt?
Koronapandemian iskiessä ja rajojen sulkeutuessa Eva oli taiteilijaresidenssissä Espanjassa. Riian lentokentän ollessa jo suljettuna hän pääsi kuitenkin kotiin Helsingin kautta. Matka kesti useita päiviä ja aiheutti stressiä ja ahdistusta, minkä jälkeen Eva kaipasi aikaa toipuakseen kokemuksistaan. Piirtäminen helpotti oloa karanteeniviikkoina ja auttoi käsittelemään huolestuttavia uutisia.
Tällä hetkellä Eva on palannut käynnissä olevien projektiensa pariin. Hänellä on yhteistyöprojekti SET SOUND TO yhdessä tanskalaisen vokalisti Gudrun Holckin kanssa. Rajoituksista ja epävarmuudesta huolimatta suunnitelmat etenevät. Taiteen tekemisen keskeyttämiseen Eva ei näe syytä. Kulttuurin alalla on nyt hänen mukaansa käynnissä valtava muutos: muuttaminen verkkoalustoille, luovien ideoiden ryöpsähdys, mutta ilmassa on myös pessimistisiä ennustuksia kulttuurin rakenteiden kuolemasta tai paluusta 90-luvulle. Toimintatavat muuttuvat: taidefestivaaleista tulee filmejä, teatterista muuntautuu videosarjaksi ja museot järjestävät ulkoilmanäyttelyitä. Jokapäiväisestä elämästä on tullut performanssi, jolla on huolellinen koreografia. ”Olen utelias kaikkia näitä muutoksia kohtaan. Meillä on mahdollisuus kokea muutoksen voima ennenkokemattomalla tavalla ja uppoutua kokemuksiin, jotka ovat joko tuntemattomia tai unohdettuja. Tämähän on kiehtovaa, eikö vain”, miettii Eva.
Kuvat avautuvat pdf-tiedostona, joka sisältää 14 sivua. Jokainen sivu on oma värityskuvansa. Tulostimesi asetuksista voit itse määritellä, haluatko tulostaa kaikki sivut vai vain osan. Herbarium- värityskuvia voi vapaasti tulostaa omaan käyttöön: mahdollisesta kaupallisesta käytöstä on sovittava tekijän kanssa.
Teksti: Jenni Kallionsivu
Kuvat: Eva Vēveren kokoelma
Rasma syntyi vuonna 1990 ja vietti lapsuutensa Gulbenessa Latvian itäosassa. Vanhemmat eivät olleet erityisen kiinnostuneita taiteista, mutta ohjasivat Rasman tielle kohti taiteita.
