Latvian opiskelua poikkeusoloissa

Latvian opiskelua poikkeusoloissa.

Poikkeusolot näyttävät tuottavan poikkeustapoja karanteenikansalaisen elämään. Latviankielen ikiopiskelijana en saa millään motivoitua itseäni tarttumaan latvian oppikirjaan. En tänä vuonna aloittamaamme Laipaan tai lukuisiin kivoihin edellisten vuosien oppikirjoihin. Tarvitsisin oppitunteja, läksyjä sekä ryhmän tuen ja myös paineen. Onhan vähän häpeällistä, jos tehtävät on jääneet tekemättä. Näissä oloissa, kun kerran on päättänyt opiskella, on keksittävä muuta.

Oli oikein ilahduttavaa, että Rozentāls-seurasta tupsahti nopeasti viesti täynnä vinkkejä latvian opiskelijalle. Niitä olen käynyt läpi ja todennut, että sieltä löytyy ainakin minun tarpeisiini oivallista oppimateriaalia. Kuullun ymmärtäminen on vaikeaa, kirjoitettu kieli aukeaa paremmin, ainakin pariin kertaan luettuna. Ilahduin erityisesti, kun huomasin viestistä löytyvän linkki latvialaisiin elokuviin, niitä katson mielelläni. Teattereista Jaunais Rīgas Teātris tarjoaa satuja selkeällä ja rauhallisella äänellä luettuna. Ilmeikkäästi luettuja satuja on kiva kuunnella vaikka moneen kertaan. Latvian radion selkokielisten uutisten kuunteleminen on myös hyödyllinen vinkki. Hugo-kääntäjäkin on mainio tuttavuus. Kaikki ovat tällaiselle laiskanpulskealle opiskelijalle erityisen houkuttelevia tärppejä ryhtyä tuumasta toimeen.

Ihan laiskana en kuitenkaan ole ollut. Latvialainen miniäni on jo vuosia sitten kirjoittanut palkitun nuorten kirjan, jota olen useita kertoja yrittänyt lukea. Paria lukua pitemmälle en syystä tai toisesta ole päässyt. Mutta nyt, kiitos karanteenin, sain kirjan luettua. Olen oppinut sanoja; joitakin niistä en ehkä käytä, kaikkia sanoja en ymmärtänyt, silti totesin ettei se haittaa. Hyvää kirjaa on nautinnollista lukea, se imee mukaansa, se herättää ajatuksia ja tunteita, siihen voi eläytyä. Joten sillä linjalla ajattelen myös jatkaa. Kirjavalikoimani latvian kielellä on suppea, mutta uskon löytäväni lainaksikin houkuttelevaa luettavaa. Houkutteleva näyttääkin kohdallani oleva avainsana.

Olen karanteeniaikana osallistunut muutamaan etäkokoukseen ja huomannut niidenkin voivan olla ihan toimivia, hauskojakin. Syksystä emme vielä tiedä, poikkeusolot saattavat silloin hyvinkin jatkua. Ihanaa latvian kielen jatkoryhmäämme on ikävä, mutta parempia aikoja odotellessa etätunti olisi varmaan ihan kelpo korvike yhdessä ololle.

Teksti ja kuva: Leena Tuokko

Tekstissä kommentoidut vinkit löytyvät jutusta Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla!

Tietoa latvian kielen kursseista löydät täältä: Kielikurssit

Kieli kassissa eli Somu soma: latviaa suomalaisille

Jenni Kallionsivu ja Somu soma: latviaa suomalaisille -kirja.

Tutustuin Somu soma: latviaa suomalaisille -oppikirjaan ensimmäisen kerran joskus hamassa muinaisuudessa eli noin vuonna 2014, jolloin sen ensimmäinen painos oli juuri ilmestynyt ja minä taas olin hetken mielijohteesta päätynyt Turistilatvia-nimiselle kielikurssille. Latvian opiskelu ei ollut ihan täysin satunnainen valinta, vaan luonteva luiskahdus etelään Virossa pitkään asuneen ja työskennelleen näkökulmasta. Myöhemmin päädyin töihin Rozentāls-seuraan, joten rehellisyyden nimissä kerrottakoon heti alkuun, että Somu soma: latviaa suomalaisille on nykyisen työnantajani kustantama teos ja sen myynti on siis välillisesti minunkin etuni.

Tekijä esiin!

Kirjalla on vahva kertojan ääni, ja olenkin usein verrannut sitä latvialaiseen kaveriin, joka on vakaasti päättänyt tutustuttaa sinut kotimaahansa ja äidinkieleensä. Ensimmäinen luku alkaa latvian kielen esittelyllä, joka päättyy näin: ”Nyt tiedän, että vaikka suomea ja latviaa osaavia ihmisiä on varsin vähän, näiden molempien kielten osaaminen on yksi vanhimpia taitoja tällä alueella. Näin ollen sekä minä, latvialainen, joka oppi suomea, että Sinä, arvoisa latvian opiskelija, seuraamme hyvin vanhoja mutta unohdettuja perinteitä”.

Unohduksesta olen toista mieltä, sillä todistaahan jo se, että oppikirjasta on otettu jo toinen painos, päinvastaista. Toisaalta oman jengin muodostamisessa on tärkeää erottautua muista, ja tämän kirjan kirjoittajan jengissä halusin alusta lähtien olla!

Myöhemmin tutustuinkin kirjan tekijään Jana Šteinberga-Rankiin, joka on muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi myös juuri sellainen pedagoginen patriootti, joka saa suomalaiset kaverinsa kiinnostumaan Latviasta. Hänellä on myös kokemusta latvian opettamisesta nimenomaan suomalaisille, ja tämä suomalaisen kulttuurin tuntemus näkyy myös kirjassa. Sen tietolaatikoista löytyy monenlaista suomalaisia kiinnostavaa: jos nimesi on Minna, saat sivulla 25 tietää, miksi latvialaiset kaimasi löytyvät todennäköisimmin vanhainkodista.

Kieli on tehty käytettäväksi

Kaikille opiskelijoille on tärkeää, ettei opiskelu ole pelkkää puurtamista. Erityisen tärkeää tämä on itseopiskelijoille, jotka ehkä välillä kaipaavat muistutusta siitä, että kieli on ennen kaikkea ihmisten välisen viestinnän väline ja meillä saattaa olla latvialaisten kanssa monenlaista mielenkiintoista viestittävää. Opettelemme verbien taivuttamista ja sijamuotojen käyttöä, jotta voisimme puhua siitä, mistä onni löytyy, mihin avaruus loppuu ja otetaanko vielä yhdet.

Niinpä Somu soma opettaa meille, mitä kukko sanoo latviaksi — ”kikerigū!” — tai miten sanotaan ”kappas vaan!”, mikä on muuten latviaksi ”paskat tik!” Kirja myös kertoo, että noin 3 % Latvian väestöstä on nimeltään Jānis (mutta Rozentāls-seuran hallituksessa vastaava luku on kirjoitushetkellä 14, 29 %). Somu soma -nimi on sekin sanaleikki, sillä latviaksi somu soma on suomalainen laukku.

Kirja kehottaa lukijoitaan myös muiden kulttuurin muotojen pariin listaamalla kiinnostavia linkkejä. ”Aloita uusi harrastus ja ryhdy seuraamaan latvialaista saippuaoopperaa!” Otin ehdotuksen tosissani ja olenkin viettänyt lukuisia antoisia tunteja nauttien intohimon purkitetuista liekeistä netin välityksellä. Tämän harrastukseni parissa olen myös oppinut paljon uutta sanastoa, esimerkiksi verbin šantažēt eli kiristää. Vähitellen olen laajentanut seuraamaani mediavalikoimaa, mutta suosittelen Somu soman tavoin lämpimästi saippuaoopperoita kielen oppimisen tueksi.

Vankkaa asiaa

Hauskuutusta tarvitaan, sillä alkuvaiheessaan kielenopiskelu voi olla varsin työlästä. Täysivaltainen aikuinen, kunniallinen veronmaksaja, kansalainen ja yhteiskunnan jäsen, joutuukin änkyttämään ”Minun nimeni on Jenni ja pidän jäätelöstä” tai muuta yhtä jännittävää. Jäätelö on muuten latviaksi saldējums ja jostain käsittämättömästä syystä tämä on virolaisista hurjan hauska sana. Vaikka tunnen molemmat kansat jotakuinkin hyvin, en koskaan pääse täysin perille näiden kahden jännitteisestä, mutta silti tai juuri siksi varsin läheisestä suhteesta.

Vaikka opiskelun tavoitteena voikin olla sujuva keskustelu kiehtovien latvialaisten kanssa, kielen opiskelu myös parantaa aivojen suorituskykyä ja hidastaa niiden ikääntymistä. Siksikin sitä kannattaa jatkaa, vaikka välillä tekisi mieli heittää kirja seinään (älä kuitenkaan heitä: vaikka käyttämämme kirjapaino onkin laadukas, ihan mitä vaan emme lupaa kirjan kestävän). Kielen oppiminen ei myöskään ole mustavalkoista, sillä jo vähäinenkin kielitaito auttaa yhteyksien luomisessa, mutta kielen ihmeellisyyksien parissa voi kuluttaa vaikka koko elämänsä tuntematta itseään siltikään täysinoppineeksi.

Vaikka oppiminen joskus turhauttaakin, enemmän se kuitenkin innostaa. Paras innostaja on tietysti se, että huomaa työn kantavan hedelmää ja kielitaidon todella karttuvan. Näin käy, kun opettelee perusasiat ja kertaa niitä yhä uudestaan ja uudestaan. Somu soma: latviaa suomalaisille tarjoaakin lukijalleen kunnolliset kielioppitaulukot opintojen tueksi. Niistä on iloa vielä silloinkin, kun kirjan harjoitukset on tehty ja tekstit läpi luettu. Tämä kirja on tukenasi matkallasi Latvian kielen ja kulttuurin parissa vielä pitkään.

Kirjan voi tilata seuran nettikaupasta.

Nettikaupasta voi tilata vain Suomeen, mutta ulkomaille tilaaminen onnistuu myös. Kirjoita silloin tilauksesi osoitteeseen info@rozentals-seura.fi.

Kirja löytyy myös Kirjavälityksen ja Bookyn valikoimasta.

Rozentāls-seuran järjestämät kielikurssit löytyvät täältä.

Lue lisää:
Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla!
Firma maksaa eli huomioita latvian kielestä

Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla!

Latvian opiskelu onnistuu myös etänä.  Kokosimme Rozentāls-seuran latvianopettaja Anita Jäntin kanssa paketin itsenäiseen opiskeluun.

Tältä Latvian instituutin ylläpitämältä sivustolta löytyy varsinainen itseopiskelijan aarre. Opiskeltavaa löytyy hyvin monen tasoiselle oppijalle, olipa oma tarve sitten opetella tervehtimään ja kiittämään tai hioa ääntämystään ja oikeinkirjoitustaan. Jos haluaa nyt aloittaa latvian opinnot aivan alkeista, se onnistuu esimerkiksi täällä.  Jos taas kielitaito on niin tikissä, että siitä voisi ottaa kuvia Instaan, sitä saa viritettyä vieläkin paremmaksi täällä. Näiden ääripäiden väliltä löytyy myös paljon harjoituksia.

Käännössivusto Hugo on suunniteltu nimenomaan latvian kielelle, mikä on sille etu verrattuna moniin kaupallisiin käännöskoneisiin. Hugoa voi käyttää englanniksi tai venäjäksi. Kaiken lisäksi Hugo myös puhuu, vieläpä miehisestä nimestään huolimatta sangen feminiinisellä äänellä. Kerroin Hugolle ”I want to know what love is” eli haluan tietää mitä on rakkaus. Hugo vastasi äärimmäisen asiallisella äänellä ”Es gribu zināt, kas ir mīlestība”. Kasarihittien lisäksi löytyy varmasti muutakin kiinnostavaa käännettävää.

Quizlet auttaa esimerkiksi heitä, jotka haluavat opetella sanastoa. Palvelussa voi vaikkapa koostaa itselleen sanalistoja, joita ohjelma sitten kyselee satunnaisessa järjestyksessä. Palvelun käyttäminen vaatii auttavaa englannin kielen taitoa.

Kuullun tai luetun ymmärtämistä voi harjoitella kuuntelemalla tai lukemalla Latvian yleisradion selkouutisia. Uutiset löytyvät siis niin ääneen luettuna kuin tekstinäkin. Uutisia tulee lähtökohtaisesti joka päivä lisää, eli tämän sivun seuraamisesta voi tehdä itselleen hyvän, päivittäisen tavan. Aihepiiri lienee nyt jonkin aikaa yhteinen molemmissa maissa, ja on mielenkiintoista nähdä, millaisia uutisia siitä tehdään. Toivon mukaan pian päästään taas kertomaan myös tavallisia, tylsiä, mielellään hiukan nukuttavia uutisia.

Laipa-oppikirjojen käyttäjät voivat täydentää oppimateriaaliaan e-Laipa-sivustolla. Sieltä löytyvät esimerkiksi kirjoissa olevat kuuntelutehtävät. A2- ja B1 -tasojen tehtäviä varten täytyy rekisteröityä, mutta rekisteröityminen on ilmaista. Kirjoista saa paljon enemmän irti, kun pääsee kuuntelemaan puhuttua kieltä. 

Kieliopintojensa alussa olevien kannattaa myös tutustua Somu soma: latviaa suomalaisille -oppikirjaan. Kirjan voi tilata Rozentāls-seuran nettikaupasta.

Latvian opiskelua voi ja kannattaa jatkaa myös nykyoloissa. Näitä vinkkejä noudattamalla voi seuraavalla Latvian-matkalla häikäistä kaikki sikäläiset tuttavansa kielitaidollaan. Onnea opintoihin! 

Teksti: Jenni Kallionsivu
Linkkivinkit: Anita Jäntti
Kuva: Nordwood Themes / Unsplash 

Lue myös Leena Tuokon kommentti tähän juttuun: Latvian opiskelua poikkeusoloissa

Lisää luettavaa latvian kielestä:
Firma maksaa eli huomioita latvian kielestä
Kieli kassissa eli Somu soma: latviaa suomalaisille
Latvian opiskelu: palkitseva kieliseikkailu

Somu soma: latviaa suomalaisille oppikirja seuran nettikaupassa.

 

 

 

 

Firma maksaa eli huomioita latvian kielestä

Latvian kielen ja kulttuurin kesäkoulu — voiko ihminen kuvitella parempaa tapaa nauttia heinäkuun helteistä? No en minä ainakaan, joten opiskelin pari viikkoa intensiivisesti latviaa Riiassa ja haluan jakaa tekemäni huomiot kanssanne.

Huominen on huomenna: turhaa optimismiako?

Vierasta kieltä on luontevaa lähestyä oman äidinkielen kautta ja havainnoida kielten eroja. Eräs latvialainen kääntäjäystäväni on kiteyttänyt huomionsa suomen kielestä englanniksi muotoon ”no sex, no future”. Eli ei kieliopillista sukua eikä tulevaa aikamuotoa. Sukupuolten erottelu ei useiden indo-eurooppalaisten opiskelun jälkeen tunnu enää yhtä erikoiselta kuin 9-vuotiaana ensimmäisellä englannintunnilla. Es esmu gudra un arī viņš ir gudrs, eli minä olen viisas ja salaperäinen, miespuolinen hän on myös viisas, eli tämähän alkaa hyvin.

Sen sijaan latvian futuuri eli nākotne tuntuu haastavalta. Siis miten voi muka olla niin varma, että tulevaisuus tulee? Tuntuu jotenkin hämmentävän itsevarmalta sanoa vaikkapa es braukšu uz Rīgu eli matkustan, tulevaisuudessa, Riikaan. Entä jos maailmanloppu tulee ennen kuin ehdin Riikaan asti? Joudunko Tuonelassa tilille täyttämättömistä lupauksistani?

Latvian historiassa on ollut, aivan lähimenneisyydessäkin, vaiheita, jolloin tulevaisuus on näyttänyt varsin synkältä. Aina se on kuitenkin tullut. Ehkä minunkin on uskottava, että ehdin Riikaan ennen maailmanloppua, kenties jopa useampaan otteeseen. 

Latvialainen deminutiivi eli pikku demskuliini

2 x lācītis eli kaksi nallukkaa Riiassa

Latvialaisilla on intensiivinen suhde deminutiiviin eli hellittelymuotoon. Tyypeillä on oikeasti säännöt, joiden mukaan deminutiivi muodostetaan! Suns on koira, joten sen deminutiivi on sunītis, siis vaikkapa koiruli, koiruus tai doggo. Oma nimeni Jenni taipuu muotoon Jennīte. Se tuo mieleeni joko tyttöjen illan loppupuolen (”Sä oot tosi ihana, Jennīte!” ”No ite oot vielä ihanampi! Ota lisää skumppaa!”) tai tädin Bauskasta eli Pihtiputaan mummon latvialaisen kollegan, joka kehottaa laittamaan villahousut jalkaan kylille lähtiessäni.

Deminutiivi ei ollut kurssin päättökokeessa omaa vahvinta osaamisaluettani, sen sijaan pärjäsin hyvin numeroiden taivuttelussa, joten olen päättänyt keskittyä latviaksi haastellessani asiallisiin puheenaiheisiin. Erityisen taitava olen keskustelemaan hinnoista sekä siitä, mihin kellonaikaan jotain tapahtuu. Molemmat ovat ammatissani tärkeitä asioita, joten tähän kannatti selvästi panostaa.

Deminutiivin käyttö ei kuitenkaan rajoitu hempeilyyn, vaan sitä voi käyttää myös pilkallisesti tai jopa täysin asiallisesti. Sen käyttö on niin vivahteikasta, että graniittimöhkäleen herkkyydellä varustettu suomalainen ei ainakaan ilman perustavanlaatuista harjoittelua kykene sitä ymmärtämään.

Elämän kauneus ja paijaus

Kukkaloistoa Riian ulkoilmamuseossa

Havaintojeni mukaan latvialainen kansanluonne on varsin kykeneväinen huomaamaan hyviä asioita ympärillämme.  Sekä futuurin olemassaolo että deminutiivin intohimoinen käyttö sopivat kansalle, joka rakastaa kukkia, piirileikkejä ja kansanlaulujaan, jotka usein – tämä on ihan käsittämätöntä – kulkevat duurissa ja käsittelevät samoja aiheita kuin nykyajan popahtavat räppärit kaikkialla maailmassa eli ”kaikki neidot haluu mua ja mun hevonenkin on nopein ja paras”.

Hevosista tulee mieleen laukkaaminen, ja laukkaamisesta sana lauks eli pelto. Kun joku on maalla, hän on laukos eli sananmukaisesti pelloissa. Kaunis ajatus sinänsä, ja varsinkin juhannusyönä varmasti ihan todenmukainenkin. Itse jäin miettimään laukkaamista: mistähän tuokin sana on tullut ja onko sillä jotain yhteyttä sanaan lauks? Päivystävät kielentutkijat vastatkoon kommenteissa.

Ihan tutkitustikin yhteisiä sanoja löytyy runsaasti liivin kielen perintönä latvialle sekä tietysti myös uudemman kulttuurivaihdon tuloksena. Uskomattomimpia sanalöytöjä on paijāt  eli paijata. On jotakuinkin helposti ymmärrettävissä, miksi maksāt, siis maksaa,  on säilynyt molemmissa kielissä samanlaisena. ”Firma maksaa” on tietääkseni ainoa lause, joka lausutaan täysin samalla tavoin sekä suomen että latvian kielissä, ja hyvä lause onkin! Mutta paijaaminen? Miksi juuri se sana on säilynyt samanlaisena tuhansia vuosia? Ehkäpä syynä on se, että maailmaa pyörittää paitsi raha, myös hellyys ja hempeys paijauksineen.

Jenni Kallionsivu

Latvian kurssit alkavat pian Helsingissä. Lue lisää: http://www.rozentals-seura.fi/kielikurssit/

Lue myös: Kieli kassissa eli Somu soma: latviaa suomalaisille
Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla!

Latvian sanasto matkailijalle -Tulosta mukaasi!

Kiinnostaako latvian opiskelu?
Tutustu Somu soma: latviaa suomalaisille -oppikirjaan täällä.
Hyödyllisiä linkkejä kielenopiskelijoille: Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla
Lisää luettavaa: Firma maksaa eli huomioita latvian kielestä

KOHTELIAISUUKSIA

olkaa hyvä = lūdzu [luudsu]
kiitos = paldies
anteeksi = atvainojiet [atvainuojiet]
kyllä = jā [jaa]
ei = nē [nee]
hei = sveiki, čau [sveikki, tšau]
hei, kun hyvästellään = atā [ataa]
hyvää huomenta = labrīt [labriit]
hyvää päivää = labdien
hyvää iltaa = labvakar [labvakkar]
hyvää yötä = arlabunakti
näkemiin = uz redzēšanos [uss redseešanuos]
kaikea hyvää/näkemiin = visu labu [vissu labu]
hyvää matkaa = laimīgu ceļu [laimiigu celju]
hyvää ruokahalua = labu apetīti [labu apetiitti]
terveydeksi = uz veselību [uss vesseliibu]
kippis = priekā [priekkaa]
ehkä = varbūt [varbuut]
miksi? = kāpēc [kaapeets]
en tiedä = es nezinu [es nesinu]
häh? = ko [kua]
menkää pois, olkaa hyvä = ejiet prom, lūdzu [ejiet pruom, luudsu]

KAUPASSA, KADULLA

mitä maksaa = cik maksā [tsik maksaa]
onko teillä? = vai Jums ir [vai jums iir]
haluaisin… = es gribētu… [es gribäättu]
missä on? = kur ir [kur iir]
mikä se on? = kas tas ir
en ymmärrä = es nesaprotu [es nesapruotu]
miten menee? = kā iet [kaa iet], kā klājas [kaa klaajas]
hyvin = labi
huonosti = slikti
ei se mitään = nekas
paljonko kello? = cik ir pulkstenis [tsik iir pulkstenis]
en puhu latviaa = es nerunāju latviski [es nerunaaju latviski]
puhutteko englantia/saksaa? = vai Jūs runājat angliski/vāciski [vai juus runaajat angliski/vaatsiski]
olen suomalainen = es esmu soms (mask.)/somiete (fem.) [es äsmu suoms/suomiete]
Suomi/Suomesta = Somija/no Somijas [suomija/nuo suomijas]

RAVINTOLASSA

ravintola = restorāns [restoraans]
kahvila = kafejnīca [kafeiniitsa]
baari = bārs [baars]
vasemmalla/-lle = pa kreisi
oikealla/-lle = pa labi
saisinko laskun = rēķinu, lūdzu [reetjinu, luudsu]
missä on vessa? = kur atrodas tualete [kur atruodas tualette]
onko teillä tilaa? (vapaita pöytiä ravintolassa tai huoneita hotellissa) = vai Jums būtu brīvu vietu [vai jums buuttu briivu viettu]
maito= piens
vesi = ūdens [uudens]
kahvi = kafija
tee = tēja [teeja]
olut = alus
musta balsami = melnais balzams [mälnais balsams]
viina = degvīns [degviins]
(haluaisin) kahvia/teetä/vettä = man lūdzu [man luudsu] kafiju/tēju[teeju]/ūdenu[uudenu]
olutta/viinaa/balsamia = alu/degvīnu[degviinu]/balzamu[balsamu]
saisinko yhden oluen = vienu alu, lūdzu [vienu alu, luudsu]
viini = vīns [viins]
valkoviini = baltvīns [baltviins]
punaviini = sarkanvīns [sarkanviins]
leipä = maize [maise]
juusto = siers
voi = sviests
suola = sāls [saals]
sokeri = cukurs [tsukkurs]
appelsiinimehu = apelsīnu sula [appelsiinu sula]
salaatti = salāts [salaats]
keitto = zupa [zzuppa]
peruna = kartupeļs [karttupeljs]
ranskalaiset = frī [frii]
pihvi = steiks
kala = zivs [zzivs]
olen kasvissyöjä = es esmu veğetārietis (mask.)/veğetāriete (fem.) [es äsmu vetjetaarietis/-e]
jälkiruoka = deserts
tuleeko se nopeasti? = vai tas būs ātri [vai tas buus aatri]
savuke, tupakka = cigarete [tsigarette]
tuhkakuppi = pelnutrauks [pälnutrauks]

HOTELLISSA

hotelli = viesnīca [viesniitsa]
kempings = leirintäalue [kemppings]
single = vienvietīgs [vienviettiigs]
double = divvietīgs [diuviettiigs]
yksi yö = vienu nakti
kaksi yötä = divas naktis
huone = istaba
televisio = televizors [televisoors]
televisio ei toimi = televizors nestrādā [televisoors nestraadaa]
suihku = duša
hissi = lifts
raput = trepes [treppes]
päivystäjä = dežurants [dešurants]
vartioitu pysäköintialue = apsargāta autostāvvieta [apsargaatta autostaavvieta]
aamiainen = brokastis [bruokastis]
lounas = pusdienas
illallinen = vakariņas [vakkarinjas]

MATKALLA JONNEKIN

rautatieasema = dzelzceļa stacija [dselstselja statsija]
lentokenttä = lidosta [liduosta]
(matkustaja) satama = (pasažieru) osta [pasasieru uosta]
linja-autoasema = autoosta [auto-uosta]
linja-auto = autobuss
juna = vilciens [viltsiens]
lentokone = lidmašīna [lidmašiina]
vene = laiva
laiva = kuğis [kudjis]
lautta = prāmis [praamis]
taksi = taksometrs
trollibussi = trolejbus [troleibus]
raitiovaunu = tramvajs [tramvais]
reittitaksi = maršruts taksometrs
saapumisaika = pienākšanas laiks [pienaakšanas laiks]
lähtöaika = atiešanas laiks
kaupunki = pilsēta [pilsäätta]
tie = ceļš [tseljš]
katu = iela
bulevardi = bulvāris [bulvaaris]
joki = upe [uppe]
järvi = ezers [äsärs]
meri = jūra [juura]
puisto = parks
aukio = laukums [laukkums]
tori = tirgus
lääkäri = ārsts [aarsts]
apteekki = aptieka [aptiekka]
sairaala = slimnīca [slimniitsa]
posti = pasts
tulli = muita [muitta]
passi = pase [passe]
auton paperit = mašīnas pase [mašiinas passe]
poliisi = policija [politsija]

LUKUSANAT

0 = nulle
1 = viens
2 = divi
3 = trīs [triis]
4 = četri [tsetri]
5 = pieci [pietsi]
6 = seši [sessi]
7 = septiņi [septinji]
8 = astoņi [astuonji]
9 = deviņi [devinji]
10 = desmit
11 = vienpadsmit
12 = divpadsmit [diupadsmit]
20 = divdesmit [diudesmit]
21 = divdesmit viens
30 = trīsdesmit [triisdesmit]
100 = simts
151 = simts piecdesmit viens [simts pietsdesmit viens]
1000 = tūkstotis [tuukstuottis]

VIIKONPÄIVÄT, KUUKAUDET

päivä = diena
viikko = nedēļa [nedeelja]
kuukausi = mēnesis [meenesis]
vuosi = gads
ma = pirmdiena
ti = otrdiena [uotrdiena]
ke = trešdiena
to = ceturtdiena [tsäturtdiena]
pe = piektdiena
la = sestdiena
su = svētdiena [sveetdiena]
tammikuu = janvāris
helmikuu = februāris
maaliskuu = marts
huhtikuu = aprīlis
toukokuu = maijs
kesäkuu = jūnijs
heinäkuu = jūlijs
elokuu = augusts
syyskuu = septembris
lokakuu = oktobris [oktoobris]
marraskuu = novembris
joulukuu = decembris [detsembris]

Perussanaston lisäksi verkosta löytyy joitain hieman erikoisempiakin sanastoja. Suomi-Latvia-hevossanasto on jokaisen hevoshullun opeteltava. Hevossanaston on koostanut hevosmaailma.net.

Kiinnostaako latvian opiskelu? Tutustu Somu soma: latviaa suomalaisille -oppikirjaan täällä.
Hyödyllisiä linkkejä kielenopiskelijoille: Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla 
Lisää luettavaa: Firma maksaa eli huomioita latvian kielestä

Latvian opiskelu: palkitseva kieliseikkailu

”Latvia kuulostaa omiin korviin pehmeältä ja helposti ymmärrettävältä, sanat erottuvat helposti toisistaan,” kertoo neljättä opiskeluvuottaan Rozentāls-seurassa aloittava Pauliina Sundqvist. Kiinnostus Latviaa kohtaan ja vapaaehtoistyö seuran viestintäryhmässä ovat siivittäneet Pauliinan myös seuran hallitukseen.

Pauliina Sundqvist

Pauliina oli jo pitempään halunnut opiskella uuden kielen, mielellään jonkun ”vähemmän puhutun kielen”. Latviaa tosin puhuu äidinkielenään liki puolitoista miljoonaa ihmistä ja latviaksi julkaistaan vuosittain noin kaksituhatta kirjaa sekä valtava määrä erilaisia lehtiä, nettijulkaisuja ja muuta luettavaa.  Elokuvista, televisiosarjoista, tubettajista ja muusta kielen käytöstä puhumattakaan. Mutta totta toki on, että joitain kieliä puhutaan vieläkin enemmän ja sitä kautta myös niiden opiskelu on suomalaisille hieman tavanomaisempi harrastus.

Vuonna 2010 Pauliina kävi ensimmäistä kertaa Latviassa. Ensimmäinen matka sai lukuisia uusintoja, vaikka — tai ehkä siksi että — Latvia oli tuolloin Pauliinan mukaan suomalaisille hiukan nykyistä tuntemattomampi matkakohde. Latvian historiaan ja kulttuuriin tutustuttuaan Pauliina oivalsi, että tässä on kieli, jota hän haluaa opiskella. Rozentāls-seuran kielikurssit tarjosivat tähän hyvän mahdollisuuden aivan Helsingin keskustassa. Opettaja Anita Jäntti saa Pauliinalta paljon kiitosta. ”Anita on yhtä aikaa kärsivällinen ja sopivan vaativa ja innostava opettaja, jonka tunneille on aina ollut kiva mennä”.

Vaikka tunneilla onkin kiva käydä, ei latvian opiskelu ole ollut vailla haasteita. Kielen saaminen sujuvaksi vaatii Pauliinan mukaan työntekoa. Latvian kielessä on paljon äänteitä, joita suomen kielessä ei ole.  Latvia on indoeurooppalainen kieli, toisin kun pohjoisnaapurinsa kieli viro. Kielioppi on siis täysin erilainen kuin suomalais-ugrilaisissa kielissä. Latvian kielessä on paljon pitkiä sanoja jotka saavat ulkomaalaisen kielen solmuun. Nämäkin vaikeudet on tehty voitettaviksi. ”Jos innostusta riittää, kieltä varmasti oppii”, sanoo Pauliina.

Parasta latvian kielen opiskelussa on Pauliinan mukaan ollut uusiin ihmisiin, sekä latvialaisiin että Latviasta kiinnostuneisiin suomalaisiin tutustuminen. Rozentāls-seura tarjoaa latvian kielen kurssien lisäksi myös monenlaista muuta tekemistä. Pauliina on toiminut vapaaehtoisena seuran viestintäryhmässä ja muun muassa kirjoittanut artikkelin Latvian verotuksen historiasta. ja esiintynyt latvian opiskeluun innostavalla videolla.

Lähellä sijaitsevan maan kielen opiskelu on myös varsin palkitsevaa. Latviaan on helppo mennä vaikka useamman kerran vuodessa ja käyttää joka kerran yhä enemmän ja enemmän maan omaa kieltä, kertoo Pauliina.

Latvian kielen kurssit alkavat taas syyskuussa. Alkeiskurssille ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Aiempia opintoja voi täydentää eri tasoisissa jatkoryhmissä. Lue lisää latvian kursseista täältä.

Teksti: Jenni Kallionsivu
Kuvat: Sandis Helvigs/Unsplash ja Pauliina Sundqvistin arkisto

 

 

Rozentāla Biedrības Diskusiju klubs

Diskusiju klubs piedāvā iespēju tikties ar citiem Somijas latviešiem un visiem latviski runājošiem, lai pārrunātu kādu interesantu un aktuālu tēmu. Tēmas būs no dažādām dzīves sfērām Somijā un Latvijā. Diskusiju klubs notiks katra mēneša pēdējās otrdienas vakarā. Tēmas tiks paziņotas iepriekš.

Diskusiju klubs sāksies ar ievada prezentāciju, kurai sekos diskusija brīvā atmosfērā ar tēju un cepumiem.

 

Otrdien, 2017. gada 28. martā, pulksten 18:00 – 19.30. Kaisaniemenkatu 13A, HUB 13, 2.stāvā (pretī Rozentāla Biedrības ēkai)

28. martā, Alise Barvika, LIAA pārstāvniecības vadītāja Somijā pastāstīs par Latvijas un Somijas tirdzniecības attiecību tendencēm un spēcīgākajiem sektoriem.Tiks ieskicēti veiksmīgi sadarbības projekti, kā arī grūtības, ar kurām Latvijas uzņēmumi saskaras, strādājot ar Somiju. Būs iespēja uzzināt par tiem pasākumiem, kas plānoti šogad un ilgtermiņā. Diskusiju gaitā būs iespējams meklēt sinerģijas un jaunas sadarbības iespējas ar Latvijas kopienu Somijā.

Noteikti varēsim vilkt paralēles ar somu uzņēmumiem Latvijā, salīdzinot tās iesējas un panākumus.

Diskusiju klubs piedāvā iespēju tikties ar citiem Somijas latviešiem un visiem latviski runājošiem, lai pārrunātu kādu interesantu un aktuālu tēmu. Tēmas būs no dažādām dzīves sfērām Somijā un Latvijā. Diskusiju klubs notiks katra mēneša pēdējā otrdienas vakarā. Tēmas tiek paziņoti atsevišķi.

Pasākums- bez maksas, bet lūdzam pieteikties pa e-pastu: tarus.ojanen@gmail.com vai tālr. +358-40-520 4561.

 

Gadījumā, ja Tev ir kāda tēma mūsu diskusijām, mēs ar prieku par to padiskutētu kādā no Diskusiju klubu vakariem.

 

 

Rainisin ja Rainiksen

Latvian kansalliskirjailijan nimen taivutus on aiheuttanut monille päänvaivaa. Pitäisikö taivuttaa Rainisin vai Rainiksen? Näin on ollut tapana kysyä, jo valmiiksi asennoituen niin, että vain jompikumpi vaihtoehdoista on oikein. Ongelma on vastauksessa kuitenkin helpoin ratkaista vaihtamalla tiukasti rajoittavan vai-sanan tilalle sallivampi tai. Sillä kumpikin käy, mutta perusteet ovat erilaisia – sillä saahan aiheen tiimoilta syntyäkin porinaa.

Taivutus Rainis : Rainisin : Rainisia noudattaa kielenhuoltajien yleisohjetta vieraiden nimien taivuttamiseksi. Sitä on siis hankala leimata virheelliseksi, eikä siihen toisaalta ole mitään syytä. Jos kielenkäyttäjä haluaa taivuttaa ohjeenmukaisesti näin, niin siitä vaan. Kukaan ei kiellä.

Rainis
Rainiksen – tai Rainisin – ensimmäinen laajempi suomennos, Se pysyy, joka muuttuu.

Rainis-kaltaisten sanojen taivutuksessa kiinnittää ohjeesta huolimatta huomiota se, että suunnilleen vastaavien sanojen taivutus tuntuu olevan pikemmin vapaassa vaihtelussa kuin yksiselitteisesti ohjeistettavissa. Tähän kaksi kommenttia. Kun katsoo erilaisia -as, -es, -is, -os ja -us loppuisia vieraita nimiä, niin huomaa pian, että ohjeisiin on kirjattu mitä erilaisimpia ”poikkeuksia” pääsäännöstä. Mainittakoon lyhyesti esimerkkeinä vanhojen kreikkalaisten nimien erikoiset taivutukset tai Latvian naapurin Viron Tuglas- ja Kunnas-tyyppiset nimet, joissa on kaksi mahdollista taivutustapaa. Voi väittää vastaan, että miten tämä nyt Rainisiin – tai Rainikseen – liittyy? Onko muotovertailu haettu liian kaukaa? Vai eikö sittenkään?

Kun taas tarkastelee vain is-loppuisia vierasnimiä, vakuuttuu käytön perusteella helposti siitä, että tavallista on pikemmin ks:llinen taivutus kuin muu. Sattumalta nykykreikkalainen kulttuuri on – taloudensa tilasta huolimatta – onnistunut tuottamaan melkoisen määrän kansainvälisiä kuuluisuuksia, joiden nimen lopussa on sattumalta -is. Konstantin Kavafis, Odysseas Elytis, Nikos Kazantzakis, Mikis Theodorakis… Ja kuinka ollakaan: jopa Kiiltomatoon on arvosteltu juuri Kavafiksen runoja, ja netistä löytyy helposti myös muoto Theodorakiksen, vaikka pitkä perusmuoto ohjaa myös muotoon Theodorakisin. Mutta kielenkäyttäjät päättävät vaistonvaraisesti itse, mitä käyttävät. Kaikkea ei sentään ohjata, eikä voikaan.

Rainisin vai Rainiksen? Muiden vierasnimien antama ks:llinen malli toimii vahvasti Rainiksen puolesta, samoin nimen lyhyys. Euroopassa ainakin lyhyet latvialaiset, liettualaiset ja nykykreikkalaiset nimet, joita on yllättävän paljon, tukevat vahvasti ks:llisiä muotoja. Muu maailma jääköön toistaiseksi käsittelemättä; Euroopasta vertailuaineistoa löytää varmasti lisää.

Rainikselta ilmestyy vasta nyt ensimmäinen yleisesti saatavilla oleva laaja ja perusteellinen suomennosvalikoima. Siksi vielä yksi peruste. Latvian kansalliskirjailija on samalla haluttu viimeinkin sopeuttaa, mukauttaa ja kotouttaa suomen kieleen oikein kunnolla. Kirjan toimittajat ovat siksi tieten valinneet taivutustavaksi Rainis : Rainiksen : Rainista.

Se pysyy, joka muuttuu -valikoimateoksen toimittajien puolesta

Hannu Oittinen

Tilaa Se pysyy, joka muuttuu verkkokaupasta!

Miksi Rainis on tärkeä – kolme pointtia?

Rainis

Rainis Se pysyy, joka muuttuu
Rainis – Se pysyy, joka muuttuu – kirjaan on valikoitu aiemmin suomentamattomia Rainiksen tekstejä. Kirja julkaistaan keväällä 2016.

Rainiksen merkitystä Latvian kirjallisuuteen korostetaan useissa yhteyksissä. Mutta miksi Rainis on nimitetty Latvian tärkeimmäksi kirjailijaksi? Tästä listasta se selviää.

  1. Rainis oli modernin latvialaisen kirjallisuuden alullepanija

    Rainis oli modernin latvialaisen kirjallisuuden alullepanija sekä muodon että sanaston uudistaja. Rainiksen valtavasta kirjallisesta jäämistöstä löytyy ainesta kaikkeen kulttuuriin liittyvään keskusteluun. Lukemattomat Rainiksen uudissanat kuuluvat nykylatvian vakiintuneeseen sanastoon, jotkut taas on jääneet hänen tunnistettaviksi uudennoksikseen.

    Kaiken kaikkiaan Rainis kirjoitti 12 runokokoelmaa ja 20 näytelmää, artikkeleita ja muistelmia sekä tuhansia sivuja käännöksiä. Rainiksen teksteissä toistuvat aiheet ovat peräisin klassisesta kirjallisuudesta, Raamatusta ja latvialaisesta kansanperinteestä; näitä hän sovitti omiin aatteisiinsa, joissa tärkeää osaa esitti sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

  2. Vuonna 1940 Rainis nimettiin kansallisrunoilijaksi.

    Koko neuvostoajan hänen tuotantonsa oli runsaasti esillä; sen monipuolisuuden ansiosta kaikki Latvian valtarakenteet ovat voineet katsoa hänet ”omaksi pojakseen”. Draamat tuottivat oopperan ja elokuvia, runoja ovat säveltäneet lauluiksi monet, Ēmils Dāržiņšista Raimonds Paulsiin. Siten runoista Saule, Pērkons, Daugava (Aurinko, Ukkonen, Daugava) ja Senatne (Muinaisuus) on tullut kaikkien tuntemia laulujuhlien vakionumeroita. Lukuisat kadut ja museot kantavat hänen nimeään, ja hänelle on muistopatsaita eri puolilla Latviaa sekä Sveitsin Castagnolassa.

  3. Rainis ja Aspazija ovat Latvian kirjallisuuden Aatami ja Eeva

    Kirjallisuudentutkija Arno Jundze kiteyttää haastattelussaan verkkojulkaisussa Viedokļi.nra.lv (11.9.15) Rainiksen ja Aspazijan merkityksen seuraavasti:

    ”Rainis ja Aspazija ovat Latvian kirjallisuuden Aatami ja Eeva, he ensimmäisinä nimesivät asioita niiden oikeilla nimillä, he loivat sen henkisen tilan, jossa Latvian idea saattoi kasvaa ja toimia. Rainis oli tienraivaaja, jonka ajatusten voima ei vähene ajan myötä. Ensimmäisenä hän toi latvian kieleen suuria ja ikuisia ideoita, surematta sitä, että latviaksi ei muka niin voinut sanoa, että sanat eivät muka kuulostaneet niin hienoilta ja kauniilta kuin venäjäksi, saksaksi tai englanniksi. Hän vain otti ja näytti, murtamatta suuta ja kysymättä, kiinnostivatko ne ketään, kenelle ne olivat tarpeen. Sillä hän tiesi – heräävälle kansalle ne olivat tarpeen. Rainis oli unelmoija, joka ei pelännyt suuria unelmia. Ja ne suuret unelmat tuottivat Latvian, ja Rainiksen itsensä. Rainis kirjoitti, että haluaisi elää kaksisataa, kolmesataa vuotta. Nyt nähdään, että ensimmäiset 150 vuotta ovat jo menneet, ja Rainis elää yhä.”

Teksti: Marja Leinonen.

Marja on suomentanut yhdessä Mirja Hovilan kanssa Rainis – Se pysyy, joka muuttu -teoksen. Ennen Rozentals-seuran kustantamaa teosta suomeksi on ilmestynyt vain Taisto Summasen kääntäminä kaksi runoa Petroskoissa 1956. Näytelmistä vain Kultahevonen, osittain lyhenneltynä Helsingin yliopiston opiskelijatyönä, on ilmestynyt suomeksi vuonna 1996.

Suomen kieltä bongaamassa

Latvia ei ole millään tavalla suomen sukulaiskieli, toisin kuin viro tai unkari. Unkarissa suomen kieltä muistuttavien sanojen bongaaminen on vaikea tehtävä, ja siksi latvian antamat ahaa-elämykset ovatkin niin yllättäviä.

Toki latvialaisella kansalla on enemmän fyysisiä kontakteja suomalaisten kanssa kuin madjaareilla konsanaan, ja onhan Latvialla oma suomalaisugrilainen vähemmistönsä, liiviläiset, joiden vaikutus latvialaiseen kirjakieleen on realiteetti.

Lähdemme siis liikkeelle:

metsamaja

Kemerin kansallispuiston opastuskeskus on maja metsän keskellä eli Metsämaja.

Vaikka latviankielisessä sanassa onkin suhuäänteitä, samankaltaisuus on ilmeinen.

maksa

Maksu eli ”maksa” on sopivasti käskymuodossa, mikä ei jätä mitään epäselvää.

Tämä kuva on Kulgidan bussiaseman sisältä.

autoosta

Bussiasemasta puheen ollen – Bussiasema on latviaksi ”autoosta”, mikä ei tarkoita tietenkään auton ostamista, ellei sitten bussiliikenne ole lakkautettu.

laiva

Mutta mennäänpä maalta merelle – laiva on ”laiva”, tai tarkemmin sanoen: vene.

Laiva toimii samalla tavalla kuin ”laiva”, vaikka kokoeroja löytyykin. Tässä tapauksessa samanlaisen sanan merkitys on myös sama.

perse

Ja tätä me emme tietenkään nähneet… 🙂

Markus Lehtipuu