Nodarbības latviešu valodā bērniem Tamperē

Nodarbības latviešu valodā bērniem Tamperē

Somijas-Latvijas sadraudzības biedrība Rozentāla biedrība organizē latviešu valodas klubiņu bērniem vecumā no 4 – 12 gadiem. Šajās nodarbībās draudzīgā pulkā mācīsimies burtus, lasīsim, trenēsim rociņas griežot, līmējot, zīmējot, krāsojot un dažādi citādi radoši izpaužoties, kā arī rakstīsim, mācīsimies latviskas tradīcijas, dziedāsim un iesim rotaļās. 

crayons-1184419-638x470

Nodarbības šajā semestrī vadīs Ramona Bilmez.
Nodarbības notiks reizi nedēļā ceturtdienās no plkst. 16:30- 18:00 Mahdollisuuksien tila telpās Tamperē Selininkatu 5. Dalības maksa par semestri: 150e, (ieskaitot ģimenes maksu dalībai Rozentāla biedrībā), katram nākamajam bērnam no vienas ģimenes 90e.
Pirmā tikšanās reize šajā semestrī notiks 14. aprīlī.
Lai pieteiktu savu dalību un papildus informācijai, rakstiet uz rfeodorova@gmail.com.

Meklējam vadītāju latviešu bērnu skoliņai un ģimenes pulciņam!

Vai Tu vēlies vadīt pulciņu latviešu bērniem? Meklējam cilvēku, kurš/kura var plānot un novadīt reizi nedēļā notiekošās bērnu skoliņas nodarbības un ģimenes pulciņu Helsinkos. Ievads darbam sākas pēc iespējas drīzāk. Pavasara sezonā darbs būs neregulārs, sākot no apriļa 1-2 reizes nedēļā. Ja esi gatavs/gatava vadīt nodarbības ārpus Helsinkiem, varam piedāvāt papildu darba stundas. Atalgojumu par darbu aprēķina pēc nostrādātajām darba stundām. Nepieciešamas ir somu vai angļu valodas zināšanas. Darbs piemērots studentam/studentei vai arī ja esi ar bērniem mājā kā arī kā otrais darbs. Mēs piedāvājam iespēju strādāt neatkarīgi, patīkamā darba vidē kā arī strādāt darbu kam ir liela nozīme. Par skoliņas un pulciņa darbību jums papildu informāciju sniegs pulciņa vadītāja Kristīne Meistere-Peltonena,+358449746036. Par citiem, ar šo uzdevumu saistītiem jautājumiem Jums sniegs informāciju producente Jenni Kallionsivu, +358451058815. Ja šis darbs Tev šķiet interesants, atsūti mums brīvas formas pieteikumu somu vai angļu valodā kopā ar savu CV uz adresi info@rozentals-seura.fi.
Etsitään latviankielistä kerhonohjaajaa!
Haluatko ohjata Rozentals-seuran latviankielistä lastenkerhoa? Etsimme kerhonohjaajaa, joka suunnittelee ja toteuttaa kerran viikossa tapahtuvia lastenkerhon ja pikkulasten perhekahvilan tapaamisia Helsingissä. Työ alkaa sopimuksen mukaan perehdytyksellä mahdollisimman pian. Aluksi töitä on satunnaisesti, huhtikuusta alkaen 1-2- kertaa viikossa. Mikäli olet valmis matkustamaan työn takia, voimme tarjota myös enemmän työtunteja. Työstä maksetaan työkorvausta tehtyjen tuntien mukaan. Suomen tai englannin kielen taito on välttämätön. Työ sopii erinomaisesti opiskelijalle, kotiäidille -tai isälle tai lisätyöksi toisen työn oheen. Tarjoamme mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn, rennon työyhteisön sekä mahdollisuuden tehdä työtä jolla on merkitys. Kerhojen toiminnasta antaa lisätietoja kerhonohjaaja Kristīne Meistere-Peltonen,+358449746036. Muista työhön liittyvistä aiheista lisätietoja antaa tuottaja Jenni Kallionsivu, +358451058815. Jos kiinnostuit, lähetä vapaamuotoiset, suomen- tai englanninkieliset hakemus ja cv osoitteeseen info@rozentals-seura.fi

Aika matka! -valokuvakilpailun voittajat

Rozentāls-seura ry järjesti valokuvakilpailun, jossa etsittiin näkemyksellisiä ja puhuttelevia kuvia Latviasta. Tarkoituksena on tuoda esille eri ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia Latviasta. Kilpailu on avoin kaikille valokuvauksen harrastajille. Kilpailu päättyi 30.11.2015.

TULOKSET:

1. Nelli Sillanpää, Helsinki

Kuva: Gaismas spēle / Kuvauspaikka: Lielupes Jurmala, elokuu 2015
Gaismas spēle Kuvauspaikka Lielupes Jurmala, elokuu 2015_Kuvaaja Nelli Sillanpää

2. Matti Outakoski

Kolme varista, Jurmala, Majori

Kolme varista, Jurmala, Majori Kuvaaja Matti Outakoski

3. Juha Lampinen, Vantaa

Kuva: Rantaelämää; Jurmala, Jurmalan uimarantaRantaelämää Jurmala Jurmalan uimaranta Kuvaaja Juha Lampinen

 

Palkinnot:

  1. Matkapaketti (Lentolahjakortti ja hotelliyö kahdelle Radisson Blu Daugava -hotellissa Riiassa)

2.-3. Kirjapaketteja

Onnea voittajille!

Voittajan valitsivat valokuvaaja Iveta Vaivode, graafinen suunnittelija ja Rozentals-seuran hallituksen jäsen Linda Praulina ja valokuvaaja-kuvatoimittaja Yki Hytönen. Juryn puheenjohtajana toimi Tero H. Savolainen.

Värittämällä onnelliseksi

Taiteilija Eva Vēvere odottaa haastattelun alkua polkupyöräänsä nojaten Miera ielalla. Hieman päälle kolmekymppinen Eva on tapaamispaikalla Riian keskustassa täsmällisesti hieman etuajassa. Matka kotoa Kundžinsalasta keskustaan ei häntä hengästytä. Ravitsemusliike, jossa oli tarkoitus keskustella, on kiinni. Kävelemme juttelemaan viereiseen hipsterikahvilaan, jolla ei edes ole nimeä, ja tilaamme tavalliset cappuccinot

– Kerrankin tuntuu, että minua odotetaan johonkin residenssiin. Fiskarsista tuli heti valinnan jälkeen infokirje ja nyt vielä tämä haastattelu.

Eva Vevere 1Eva Vēvere valittiin Fiskarsin taiteilijaresidenssiin Rozentāls-seuran ja Fiskars AIR:n ensimmäisenä yhteistyövuonna. Kuukauden työskentelyjakson aikana syyskuussa 2015 Eva aikoo toteuttaa projektin nimeltä Herbarium, joka on väritettävä kasvio aikuisilla ja lapsille. Monien hyvien projektiehdotusten joukosta raati valitsi hänen ehdotuksen, koska se viehätti ajankohtaisuudellaan ja vahvalla yhteydellä paikalliseen ympäristöön.

– Olin alkuvuodesta residenssissä Norjassa. Talon lähellä oli metsää, jonne menin joka päivä. Aloin kerätä kasveja, ja taiteilijana minulla on perustavanlaatuinen tarve piirtää. Miettiessäni kasvien muotoja ja niitä piirtäessäni saavutin syvän keskittyneisyyden tilan. Aloin miettiä ihmisten suhdetta kasveihin ja sitten se ajatus nousi -värityskirja kasveista!

Värityskirjat eivät ole enää tarkoitettu vain lasten tuherrettavaksi kuivuneilla tusseilla. Aikuisten värityskirjat ovat nousseet Amazonissa suosituimmiksi kirjoiksi ja sama ilmiö on toistunut kotimaisilla myyntilistoillakin. Suosion on räjäyttänyt värittämiseen löytynyt uusi henkinen ulottuvuus. Onhan fyysinen kirja ja kädellä värittäminen erilaista kuin kertakäyttökuvien suoltaminen Instagramiin

– En tiennyt kuinka trendikäs projekti onkaan, mutta en voi sille mitään, että haluan tehdä värityskirjoja, vaikka niitä jotkut toisetkin tekee, Eva puolustaa.

– Kirjaa värittäessään ihmiset voivat keskittyä, olla onnellisempia ja ne tuovat iloa. Ihmiset ovat mieleltään puhtaampia ja valmiita tekemään hyviä asioita elämässään. Olen alkanut itse värittää värityskirjoja tyttäreni kanssa ja se tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Olen tehnyt aikaisemmin tulostettavan värityskirjan, mutta se oli suunnattu lapsille. Nautin erittäin paljon sen tekemisestä.

Eva valmistui kuvataiteen maisteriksi Riiasta Latvian taideakatemiasta vuonna 2007. Pääaineena oli maalaustaide. Valmistumisensa jälkeen hän on vaikuttanut Riian taidepiireissä ja on työskennellyt aktiivisesti. Kuvataide kiinnosti jo lapsuudessa, jolloin hän kävi Valmieran taidekoulussa. Vaikka suvussa ei ollut taiteilijoita, innostus taiteeseen syntyi varhain.

– Päätin sen hyvin aikaisin. Ehkä silloin, kun menin kouluun. Minulla oli liettualainen taideopettaja, jonka kokeellinen opetustyyli veti mukaansa. Pääsin pienenä taideleireille, jonne lahjakkaimmat pääsivät. Tunsin silloin, että kuvataide on kohtaloni enkä koskaan ajatellut mitään muuta ammattia itselleni.

Residenssijakso Fiskarsissa ei ole Evan ensimmäinen kerta Suomessa. Hän on opiskellut Helsingissä kuvataideakatemiassa yhden lukuvuoden. Eva järjesti Erasmus-vaihdon yhdeksi kevätlukukaudeksi suomalaisen opiskelijan kanssa, joka halusi Latvian kuvataideakatemiaan opiskelemaan alaa, jota Helsingissä ei ollut. Kesällä kevätlukukauden jälkeen Eva päätti palata Helsinkiin.

– Halusin takaisin, koska kokemus Helsingissä oli niin erilainen. Kaikilla opiskelijoilla oli mahdollisuus käyttää studioita ja työpajatyöskentelyyn perustuva opetus tuntui käytännöllisemmältä ja raikkaalta, koska sellaista ei Riiassa ollut. Latvian taideakatemiassa opetus oli hyvin akateemista.

Vaikka opiskelu Helsingissä oli uudenlaista ja inspiroivaa, ei opiskelijavaihdossa tuntemattomassa ympäristössä ole helppoa löytää omaa paikkaansa. Uudessa ympäristössä, jossa kukaan ei tunne, joutuu miettimään mitä tekee ja kenen kanssa sekä rakentamaan oman identiteettinsä osittain uudestaan.

– Lapsuudessa jouduin vaihtamaan asuinpaikkaa usein. Tunnen itseni aina vieraaksi, missä tahansa paikassa maailmassa, vaikka samaan aikaan haluan tulla maailman kanssa tutuksi.

Eva siemaisee cappuccinoa ja miettii pitkään, mitä sanoisi kysymykseen muistoista Suomesta.

– Talvella Helsingissä oli yksinäistä, mutta toisaalta se oli hyvä omalle työskentelylle. Muistan sen niin, että Suomessa kai kaikki on jotenkin pitkää, hidasta ja syvällistä. Mennään sisälle pitkäksi aikaa, tavataan omat sisäiset hirviöt, jolloin syntyy jotain voimakkaampaa. Niin ainakin minulle tapahtui. Kun vuosia myöhemmin puhuin taideakatemiassa opiskelukavereilleni tästä, he sanoivat, että muutuin täysin Helsingissä opiskeluni jälkeen.

Eva Vevere 2

Eva ei halua vain maalata. Hän on tehnyt veistoksia, installaatioita, yhteisnäyttelyitä, printtejä ja on ollut nykytaidefestivaali Survival Kitin vakiotaiteilijoita jo vuosia. Viimeiset henkilökohtaiset näyttelyt hän on järjestänyt joitain vuosia valmistumisensa jälkeen, mutta tausta on maalaustaiteessa näkyy installaatioissa, joissa on paljon värejä ja tekstuuria samalla tavalla kuin maalauksissa.

– En halua rajoittaa omaa ilmaisuani. Se on sama, jos asuisi isossa talossa, jossa on monta huonetta, mutta haluaisi olla vain yhdessä huoneessa tietämättä mitä muissa huoneissa on. Olen niin utelias, että haluan nähdä jokaiseen huoneeseen.

– Valitsen median sen mukaan, joka sopii parhaiten idean välittämiseen ja joskus taas muoto kiehtoo niin paljon, että se valitsee sanomansa. Niin kävi myös Herbariumissa. Huomasin, että minulla on tarve piirtää ja myöhemmin se yhdistyi toiseen läheiseen ideaan. Sitten vain valitsin kuinka ja miten.

– Tein ensimmäiset omat näyttelyni, kun vielä maalasin. Sen jälkeen taidemaailma on muuttunut, on paljon erilaisia tapahtumia ja teen töitä yhteistyössä toisten taiteilijoiden kanssa. Poetic Robotism on lähimpänä henkilökohtaista tällä hetkellä.

Poetic Robotism on nykytaideprojektisarja, jota Eva tekee yhdessä Laura Prikulen kanssa. Projektissa Vēvere ja Prikule halusivat vastata kritiikkiin latvialaisen nykytaiteen tilasta. Taidekriitikot ja kuraattorit ovat sanoneet latvialaisten taiteilijoiden haluavan työskennellä vain runollisten, ihmisen sisäistä maailmaa käsittelevien aiheiden parissa eikä juuri kukaan puutu yhteiskunnalliseen keskusteluun valitsemalla aiheikseen itsen ja symbolisen haavemaailman ulkopuolisia poliittisia tai sosiaalisia aiheita. Eva ja Laura eivät hylänneet runollisuutta kokonaan, mutta etsivät sille vastakohtapariksi systeemisyyden, robottimaisuuden. Dualistiset elementit ovat olleet jokaisessa projektisarjan teoksessa.

Vuonna 2015 Prikule ja Vēvere tarkastelevat toimistotyötä nykytaiteen avulla. Latvian valtiollisen kulttuurirahaston State Culture Capital Foundationin rahoittamaa projektia varten he ovat vuokranneet tilan, jota Eva kutsuu taidetoimistoksi. Teollisuusalueella Ganibu damdis -kadulla sijaitsevassa tilassa on kaksi huonetta, joista toinen on toinen on leijaileva ja meditoivan työtavan poeettinen huone ja toinen systemaattisen toiminnan eli robottihuone. Työskentelyä määrittää sijaintia tilassa tai huone valitaan työstettävän aiheen mukaan.

– Valitsemme joka viikko tavoitteen ja työstämme sitä. Meillä on myös kuukausittaiset listat, joita meidän täytyy tehdä. Näihin sisältyy reaalimaailman rutiinitöitä kuten projektihakemuksia sekä päivittäisiä taiteellisia töitä. Lisäksi teemme absurdeja asioita, jotka yhdistävät poeettisuuden ja robotismin. Olemme tulostaneet muun muassa absurdeja listoja kaikista asioista, joita ylipäätään voi listata, ja maalanneet musteella. Työtapa on robottimainen, mutta sisältö saattaa olla hyvinkin runollista tai toisin päin.

Latvian taidekuviot ovat pienet. Monet sanovat taiteilijoiden tekevän teoksia lähinnä toisilleen tai maksimissaan muutaman sadan ihmisen joukolle. Evakin sanoo työskennelleensä jo lähes kaikkien taideinstituutioiden kanssa. Lisäksi Evalla on ollut joitakin näyttelyitä Latvian ulkopuolella.

– Minun tulisi pyrkiä aktiivisemmin Latvian ulkopuolelle, mutta perhe-elämän ja oman uran yhdistäminen on ajallisesti ja taloudellisesti haastavaa. Latvia on pienoismallimaailma, jossa toimivat ideat toimivat varmasti muuallakin.

Vaikka Latvian taidekenttä on melko pieni piiri, sekin vielä jakaantuu pienempiin ryhmiin, jotka jakavat oman näkemyksensä siitä, mitä taide on. Pienissäkin piireissä voi pysyä omassa joukossaan sekoittumatta toisiin.

– Joskus tuntuu, että edes lähimmät ihmiset eivät ymmärrä taidettani. Jos hekään eivät ymmärrä, toiset varmasti ymmärtävät vielä vähemmän.

– Uskon, että toimistotaideprojektilla pystymme kommunikoimaan ihmisille, mitä taide ja taiteen tekeminen nykyään on. Teen sen myös siksi, että ihmiset voisivat helpommin verrata taiteen tekemistä tavalliseen työhön. Tuntuu siltä, että suurella yleisöllä on edelleen jonkunlainen mystinen käsitys taiteilijoista ja taiteesta, jota he tekevät romanttisissa studioissaan.

Romanttiseen käsitykseen taiteilijaelämästä kuuluu tietenkin huoleton elämä vapaana ilman rutiineista. On sieraimissa kuumottavaa juhlimista läpi yön ja apurahojen loputonta virtaa. Evan kuvauksessa taiteen tekemisestä romantiikka törmää vauhdilla arkipäivään.

– Taidemaailma on syklistä ja täynnä rutiineja. Sama kuvio toistuu. Syyskuussa taidekenttä herää kesätorkuilta ja sitten tulee kaikki festivaalit. Talvella alkaa projektikirjoitusmoodi ja kilpailut, jolloin on paperitöitä. Rahoituksen hankkiminen vaihtelee vuosi vuodelta. Residenssijaksot rikkovat onneksi nämä rutiinit.

Eva Vevere 3

Kaikki oli paremmin silloin, kun teos esitti jotain. Suuri yleisö on konservatiivista ja monet pitävät nykytaidetta pidetään vaikeasti lähestyttävänä. Vēvere ja Prikule ovat tiedostaneet ongelman. Heille ihmisten suhtautuminen taiteeseen ei ole ongelma vaan uusi haaste. Vuorovaikutteisuus, hauskuus ja koko yhteisön ymmärtämisellä, että saa ihmiset osallistumaan, Eva uskoo, ja esittää siitä todisteeksi projektin nimeltä Jūrkalnen kulta.

Jūrkalnen kulta syntyi aarteen etsimisen idean ympärille. Lapsena jokainen on haaveillut löytävänsä jonkun arvokkaan aarteen merenrantametsästä.

Eva ja Laura maalasivat noin kolmesataa kuutiota kultaiseksi ja piilottivat ne kylän lähimetsiin ja rannalle. Kylään he levittivät julisteita, joissa etsittiin kadonneita kultaisia kuutiota. Löytäjille luvattiin palkkio näyttelytilassa.

Kultakuutioiden etsintäilmoitus tehosi ja kyläläiset joutuivat tietämättään mukaan leikkisään taideprojektiin, jonka arvo oli käsin kosketeltavissa. Löytöpalkkioista kuten kahvista, suolasta ja suklaasta tehty teos vaihtui pikkuhiljaa kultaisiksi kuutioiksi. Erityisesti lapset olivat innostuivat aarteenetsinnästä, mutta vaihdonvälineet kiinnostivat myös vanhempia ihmisiä.

– Kun meiltä tivattiin, missä kuutiot oikein ovat, vastasimme: Se on kuin sienten poiminen. Täytyy vain mennä metsään ja katsoa tarkasti.

Vēvere ja Prikule ovat käyttäneet kuutioita monissa muissakin. Kuutio valikoitui Poetic Robotismin peruspikseliksi, jonka avulla voidaan hahmotella erilaisia tilanteita. Se on platoninen muoto, partikkeli ja yksinkertaisin lelu, sanoo Eva. Kuutio on innostanut jo antiikin Kreikassa, jossa se alkumuotona merkitsi maata. Eva ja Laura ovat käyttäneet kuutioita muun muassa Time Planner -installaatiossa ja Aquatopiassa, jossa 30 000 maalatusta kuutiosta muodostettiin aaltoja.

Kuutioilla ja niistä koostuvien teosten tekemisellä on myös syvempi merkitys taiteilijalle itselleen. Kun Eva puhuu kuutioiden maalaamisesta, se kuulostaa zeniläiseltä harjoitukselta, jossa harjoitteen tekijä saavuttaa ykseyden tilan. Ymmärrys saapuu hiljaa ja huomaamatta.

– Time planner sisälsi 365 eri väristä kuutiota, joiden maalaamiseen kului kaksi viikkoa. Tekemällä sen itse pääsen syvään keskittyneisyyden tilaan, jossa ymmärrän värin ja muodon paremmin. Kun työpajoissa pyydän ihmisiä maalaamaan yhden kuution, voi se aiheuttaa samankaltaisen reaktion. Kun yleisö osallistuu aktiivisesti installaatiohini, he saattavat jonain päivänä oivaltaa jotain uudenlaista, ja tulla kertomaan siitä minullekin.

Kahvikupit ovat tyhjentyneet ja viilentyneet, ja Eva pelkää jo puhuneensa ihan liikaa. Innostavaa keskustelua taiteesta olisi vielä helppo jatkaa Evan kanssa vielä paljon pitempään, mutta jotain on jätettävä seuraavaan kertaan. Se mahdollisuus tulee Fiskarsin taiteilijaresidenssissä, jossa Eva on luvannut kertoa Rozentāls-seuran jäsenretkeilijöille lisää Herbariumista, urastaan ja nykytaiteesta.

Tero H. Savolainen

Lue jäsenretkestä lisää täältä tai kysy lisätietoja info@rozentals-seura.fi.

 

Positivus festivaalin bänditärpit

Positivus festival Salacgrivassa kasaa vuosittain pitkän listan hipsteribändejä, DJ:tä, elokuvia, performansseja ja hyvää menoa lauteilleen. Paikalla on tietenkin myös parhaat ryhmät Latviasta ja muualta Baltiasta. Tässä napakka katsaus vuoden 2015 festarin latvialaisiin bändeihin, joiden keikkakunto kannattaa käydä ainakin tarkistamassa.

Triana park on tehnyt musiikkia EDM:stä rokkaavampaan Skunk Anansie-henkiseen tavaraan ja joissakin biiseissä (Iron blue & Shoeshine) puolestaan löytyy vahvoja M.I.A.-vaikutteita. Tämä ao. biisi edustaa selkeää EDM-osastoa. Ryhmä tuntuu hakeneen vuosien saatossa omaa tyyliään kaikkien tyylien joukosta. Biisit on kuitenkin tarttuvia ja tanssittavia, joten keikasta on odotettavissa hyviä bileitä. Lapikasta lattiaan!

Alise Joste on laulaja-lauluntekijä, joka luottaa herkkään akustiseen ilmaisuun. Folkissa vähemmän on enemmän. Alise on kiertänyt kitaransa kanssa myös Suomessa.

The Pink Elephant -yhtyeen ilmava ja leijaileva, mutta jäsennelty, Mellowing -levy on julkaistu huhtikuussa. Bändi liikkuu psykedeelisen rockin ja jazzin välimaastoissa hieman kuten Pink Floyd. Vaalenanpunaisia norsuja nähdään tänä kesänä mm. Positivus festareilla I love you -lavalla.

http://pinkselefants.bandcamp.com/releases

DaGamba on villinnyt yleisöä juuri Glastonburyssä ja nousee Positivuksen lavalle tekemään saman. Salacgrivassa orkesteri tuo mukanaan Riian sinfonietan. Tässä bändin konseptissa on jotain hyvin tuttua Apocalypticaa kuunnelleille. Tässä tosin on enemmän muitakin soittajia kuin sellistejä eikä mennä niin paljon hevimetallilinjoilla. Erittäin mielenkiintoista raja-aidat kaatavaa musiikkia, jonka bändi itse määrittelee Facebook-sivuillaan kuuluvan tyylilajiin World music, Rock, Classical, Electronic, Hip hop ja Fusion. Ok, hyvä on sitten!

Laika Suns tekee pop-rockia, jossa mukana on myös konebiittejä ja sämplejä. Tallinn Music Weekillä monet nostivat bändin keikan festarin parhaimmistoon, mutta toiset pitivät yhtyettä keskinkertaisena, laulajaa alavireisenä, masentavana eikä lavalle oltu noustu esiintymään yleisölle vaan pelkästään katselemaan omia kengänkärkiä. Onko kyse luonnollisesta mielipidetasapainosta, subjektiivisistä korvista ja silmistä, ihan vain henkilökohtaisista mieltymyksistä vai mistä? Mene keikalle, kuuntele ja totea itse. Kotiyleisönsä edessä Laika Suns varmasti räjäyttää pankin.

Jos näistä edellisistä ei löydy mitään, katso koko kattaus täältä: https://www.positivusfestival.com/en/

Mukana on Placebo, Robert Plant, Warpaint ja muita tuttuja kansainvälisiä nimiä.

Valokuvakilpailu: Aika matka!

Aika matka! -valokuvakilpailu

Suomi-Latvia ystävyysseura Rozentāls-seura ry järjestää valokuvakilpailun, jossa etsitään näkemyksellisiä ja puhuttelevia kuvia Latviasta. Tarkoituksena on tuoda esille eri ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia Latviasta. Kilpailu on avoin kaikille valokuvauksen harrastajille.

 

Valokuvakilpailun aihe on: Aika matka!

 

Kilpailuun osallistutaan digitiedostoilla. Kuvat tulee lähettää sähköpostilla viimeistään 30.11.2015.

Kilpailuun voi osallistua enimmillään kolmella Latviassa otetulla digikuvalla tai yhdellä kolmen digikuvan sarjalla. Myös skannatut kuvat hyväksytään digitaalisina tiedostoina.

 

Kilpailukuva ei saa olla aikaisemmin julkaistu

Kuvan tulee olla osallistujan itsensä ottama

Kuvaajalla on oltava kuvaan täydet oikeudet

Kuvatuilta henkilöiltä on oltava lupa kuvan julkaisuun

 

Palkinnot:

  1. Matkapaketti (Lentolahjakortti ja hotelliyö kahdelle Radisson Blu Daugava -hotellissa Riiassa)

2.-3. Kirjapaketteja

 

 

Kuvan lähettäminen:

Valokuvat (JPG-muodossa) lähetetään sähköpostilla osoitteeseen kuvakisa@rozentals-seura.fi

1) Kirjoita valokuvan tiedostonimeen kuvan nimi.

2) Kirjoita sähköpostiviestiin selkeästi:

  • kuvan ja/tai kuvien nimet sekä kuvauspaikka
  • oma nimi
  • oma osoite
  • oma puhelinnumerosi

 

Voittajan valitsee Rozentāls-seuran hallituksen edustajasta ja valokuvauksen asiantuntijoista koostuva raati. Raati tai raadin perheenjäsenet eivät itse saa osallistua kilpailuun.

 

Kilpailun parhaimmat otokset julkaistaan osoitteessa www.rozentals-seura.fi ja Kulttuurikirja 2016:ssa.

 

Osallistumalla Rozentāls-seura ry:n valokuvakilpailuun vakuutat, että kuvasi on sinun alkuperäinen teoksesi eikä se loukkaa kolmannen osapuolen oikeuksia. Rozentāls-seura ry ei vastaa mistään valokuvauskilpailuun osallistumisestasi aiheutuvista vahingoista. Osallistumalla kilpailuun annat Rozentāls-seura ry:lle oikeuden jäljentää, asettaa esille, painaa tai käyttää kilpailukuvia missä tahansa muodossa seuran viestinnällisiin ja markkinoinnillisiin tarkoituksiin tai kilpailuun liittyviin toimituksellisiin tarkoituksiin ilman erillistä korvausta.

Tämä tarkoittaa sitä, että  Rozentāls-seura ry:llä on oikeus julkaista palkitut kuvat kilpailun tulosten esittelyn yhteydessä ilman erillistä korvausta internet-sivuillaan sekä julkaisuissaan tai muussa muodossa. Kuvia voidaan muokata ja rajata toimituksellisista syistä. Rozentāls-seura ry varaa oikeuden julkaista nimesi ja kotikaupunkisi kilpailuun liittyvissä markkinoinnillisissa ja toimituksellisissa tarkoituksissa. Rozentāls-seura ry ei luovuta kuvia kolmannelle osapuolelle ilman lupaa ja kilpailuun osallistuvien kuvien tekijänoikeudet säilyvät kuvaajalla.

Fanitamme oopperalaulaja Kristine Gailitea!

Olin vaimoni kanssa lokakuussa 2004 toista kertaa tutustumassa Riikaan. Tämä ”Baltian Pariisi” viehätti meitä jo ensikäynnillä. Tällä kerralla päätimme nauttia myös oopperan antimista, koska siellä esitettiin meille ennestään tuttua Mozartin Taikahuilua. Olisi mielenkiintoista nähdä riikalainen teos. Lippujen hinnatkin houkuttelivat. Ja emme pettyneet esitykseen. Siinä oli monta asiaa ratkaistu hauskalla uudenaikaisella tavalla. Mutta eniten meitä sykähdytti Paminan roolissa esiintynyt nuori lyyrinen sopraano Kristine Gailite, joka sekä äänellisesti että lavaesiintymisellään ylitti mielestämme toiset laulajat. Kotiin palattuamme lähetinkin emailin oopperan toimistoon. Kerroin kiitokseni Kristinelle tästä ihastuttavasta esityksestä. Toimiston virkailija välitti terveiset Kristinelle ja hän vastasi emailiini kysyen haluaisinko hänen uuden cd-levyn, jonka hän sitten laittoikin postissa tulemaan minulle.

KonserttimatkaKuressaareenjaKristineG23.31.7.2013112

Tästä alkoi fanitus

Olemme seuranneet häntä eri estraadeille: Finlandia-talon konserttiin, Savonlinnaan ( J. Offenbachin Hoffmanin kertomusten Olympia),Tallinnan Estoniaan (G. Verdin Rigoletton Gilda  ja  La Traviatan Violetta). Erityisesti nämä vaativat osat lisäsivät ihastusta häneen. Vuonna 2006 uskaltauduimme vaimoni kanssa pyytämään Kristineä lounaalle riikalaiseen ravintolaan, missä saatoimme tutustua lähemmin häneen ja olimme sen jälkeen lähes ystäviä. Kristine vieraili myös Helsingissä pitämässä mestariluokkaa Sibelius Akatemian Norden-ohjelman puitteissa ja jälleen saimme esitellä hänelle Helsinkiä. Kristine kertoi tuolloin, että olimme hänen uskollisimpia fanejaan.

Saarenmaan oopperajuhlat kahtena vuotena vei meidät taas yhteen Kuressaaressa ja saatoimme kuunnella hänen fantastista Liun osaa G.Puccinin Turandot oopperassa. Kirjeenvaihto näiden vuosien aikana on ollut jatkuvaa sähköpostin kautta ja olemme oppineet Kristinen myötä todella paljon vanhaa ja uuttakin oopperataidetta sekä saattaneet kuunnella ihanaa klassista oopperamusiikkia livenä ja cd:ltä. Toistemme tuntemus on todella kasvattanut välillemme syvän ystävyyden, jota voi parhaiten tuntea aina tavatessamme.

Olimme Saarenmaalla Kuressaaressa vieraillessamme ystävien luona liittyneet jo vuonna 2005 paikalliseen Suomi-seuraan, josta kolme vuotta sitten noin 60 hengen joukko perusti Kulttuuriseura Kulttuuriveneen, jonka hallitukseen minäkin sitten jouduin ja vetämään ns. seurakuntaprojektia. (www.Kulttuurivene.eu) Tässä yhteydessä tutustuin Kuressaaren nuoreen suomea puhuvaan kirkkoherra Anti Toplaaniin, jonka kanssa olemme järjestäneet ns. Kirkkopyhää, kaksikielistä jumalanpalvelusta Laurentius-kirkossa, missä suomalainen pappi pitää saarnan. Anti Toplaan järjestää samoihin aikoihin intresantin Kirkkokierroksen, missä hänen opastuksellaan tutustutaan ikivanhoihin Saarenmaan kirkkoihin.

Vuonna 2012 sain idean kutsua Kristine Gailiten konsertoimaan Kuressaaren kirkkoon. Tätä ennen olin kehaissut seuran virolaiselle varapuheenjohtajalle, että ensi vuonna, 2013, hankin teille Liivinlahden toiselta puolelta oopperalaulajan esiintymään. Sainkin jo silloin 2012 Kristinen suostuteltua esiintymään kirkossa. Täytyy myöntää, etteivät tuon jälkeen hotellit, peruutukset, aikataulut ja säestäjät sekä konsertissa esitettävät kappaleet ja niiden peruutukset ja vahvistukset olleetkaan aivan helppo urakka amatöörikonserttitoimisto Esko Pullille. Kahdeksan kuukautta meni tähän kaikkeen edellä mainittuun ja vasta sitten 2013 heinäkuun 16. päivä 2013, kun Kristine lähetti tekstiviestin: ”Dear Esko! Thank You, everything is o.k.” olin varma, että kaikki tapahtuu suunnitelmien mukaan.

Kristine oli valinnut säestäjäkseen Jazeps Vitols Akatemiasta nuoren pianopedagogi Kristina Paulan, joka olikin hieno partneri Kristinen konsertissa 28.7.2013. Taiteilija lauloi ensin jumalanpalveluksessa J Haydn’ Benedictus, F. Schubertin Du bist die Ruh ja Mozartín Laudate Dominum. Kristinen voimakas lyyrinen sopraano sopi vanhaan kirkkoon akustisesti hyvin ja sai nuoren ja vanhan kuulijan ”kylmät väreet” kulkemaan selkäpiitä myöten ja joillakin tulivat jopa kyyneleet silmiin.

Iltapäivällä kirkossa oli klo 15 varsinainen hyväntekeväisyyskonsertti pääsylippuineen kirkon 70-vuotiselta evakkotaipaleelta kunnostettujen Sauer-urkujen hyväksi. Ohjelma koostui virolaisesta, suomalaisesta ja ranskalaisesta laulumusiikista. Kirkossa oli kiitettävästi väkeä: sekä suomalaisia että virolaisia kuulijoita jumalanpalveluksessa 104 henkeä ja konsertissa 43. Konsertista saadut yli 600 €:n tulot voitiin lahjoittaa Kuressaaren evankeliselle seurakunnalle annettavaksi lokakuussa pidettävissä Sauer-urkujen vihkimistilaisuudessa.

Tästä linkistä voi tutustua Kirkkopyhä-esitteeseen.

Itse tilaisuus ja Kristinen konsertin teki mahdolliseksi Suomen Kirkon Ulkosuomalaistyön rahallinen tuki, jonka edustaja rovasti Leena Märsylä toi tilaisuudessa rahoittajan tervehdyksen. Jälleen oli Kulttuuriseura Kulttuuriveneen tärkeä ajatus toteutunut lisätä kulttuurillista yhteisymmärrystä veljeskansojen välille, kun hieno latvialainen laulajatar erinomaisine säestäjineen olivat vierailleet kauniissa Laurentius-kirkossa osana arvokasta yhteistyötä Kulttuuriseuran ja Saarenmaan seurakuntien välillä. Ystävyytemme Kristine Gailiten kanssa jatkuu edelleen.

Teksti: Esko Pulli

 

Linkkilista: Suomi-Latvia-yhteydet

Tämä linkkilista auttaa löytämään Suomen ja Latvian välillä toimivia organisaatioita ja muita yhteyksien luojia.

ROZENTALS-SEURA
www.rozentals-seura.fi
www.facebook.com/rozentalsseura

The Poetry Ride 2011

SUURLÄHETYSTÖT
http://www.am.gov.lv/helsinki
Latvian suurlähetystö Suomessa [FI, EN, LV]

http://www.finland.lv
Suomen suurlähetystö Latviassa [FI, SE, EN, LV]
http://www.facebook.com/FinnishEmbassyRiga
Suomen suurlähetystön Latviassa Facebook-sivuilla tietoa Suomen ja Latvian välisistä tapahtumista, ihmisistä ja ilmiöistä

OPISKELU
http://www.helsinki.fi/balttilaiset/
Balttilaisten kielten ja kulttuurien oppiaine Helsingin yliopistolla [FI, SE, EN]
https://twitter.com/somugru_stud
Latvian yliopiston suomalaisugrilaisten kielten Twitter [LV]
http://rislo.fi/
Riian suomalaiset lääketieteen opiskelijat ry [FI]

MUUTA
http://www.poetryride.com
Runoajelulla runoilijat Latviasta ja muualta Pohjois-Euroopasta kiertävät yhdessä osallistujien kotimaita. [FI, SE, EE, LV, EN]
http://www.ars-baltica.net/
Itämeren alueen kulttuuriyhteistyötä tukeva Ars Baltica -verkosto [EN]
http://www.ziemelustasti.lv/
Pohjoismaista sekä niiden ja Latvian välisistä suhteista latviaksi Pohjoismaiden neuvoston julkaisussa [LV]
http://www.balticsealibrary.info/
Katkelmia kirjallisuudesta Itämeren alueelta ja Itämeren alueesta mm. latviaksi ja suomeksi [EN]
http://www.ziemelupuse.lv/
Latvialaisia näkökulmia pohjoisimpaan Eurooppaan! Netissäkin katsottavissa olevassa latvialaisessa televisio-ohjelmassa seikkaillaan Pohjoismaissa. Osa jaksoista on tekstitetty englanniksi, tosin valitettavasti ei Suomi-jakso, joka löytyy osoitteesta http://www.ziemelupuse.lv/305/ [LV, (EN)]
http://www.facebook.com/LatvianSuomalaiset
Latvian suomalaisten Facebook-yhteisö [FI]

Linkkilista: latvialainen kulttuuri

Kiinnostaako latvialainen kulttuuri? Tämä linkkilista kokoaa yhteen upean kokoelman polkuja tiedon lähteille.

Puuttuuko jotain? Lähetä ehdotuksesi info@rozentals-seura.fi.

The Poetry Ride 2011

TEATTERI JA TANSSI

http://www.theatre.lv/

Teatteri-instituutin sivuilla tietoa mm. teatterifestivaaleista, teattereista ja tanssiryhmistä [EN, LV]

http://www.homonovus.lv/

kahden vuoden välein järjestettävä Homo Novus -teatterifestivaali [EN, LV]

teattereita Riiassa

http://www.jrt.lv/

Jaunais Rīgas Teātris – Riian uusi teatteri [EN, LV]

http://www.dailesteatris.lv/

Dailes teātris [EN, LV, RU]

http://www.teatris.lv/

Latvian kansallisteatteri [LV]

http://www.trd.lv/

Riian venäläinen teatteri [EN, LV, RU]

http://git.lv/

Ģertrūdes ielas teātris [LV]

http://dirtydeal.lv/teatro/
Dirty Deal Teatro [LV] UUSI

http://www.lelluteatris.lv/
Latvian nukketeatteri [LV, RU]
 UUSI

teattereita muualla Latviassa

http://www.vdt.lv/

Valmieran draamateatteri [EN, LV]

http://www.liepajasteatris.lv/

Liepājan teatteri [LV, RU]
http://www.dteatris.lv/
Daugavpilsin teatteri [LV, RU]

MUSIIKKI

http://www.lnso.lv/

Latvian kansallinen sinfoniaorkesteri [EN, LV]

http://www.sinfoniettariga.lv/

valtion kamariorkesteri [EN, LV]

http://www.opera.lv/

Latvian kansallisooppera ja Riian oopperafestivaalit [EN, LV]

http://muzika.draugiem.lv/music/

Latvialaisten ”facebookissa” voi kuunnella latvialaista populaarimusiikkia. [LV]
http://thebalticscene.tumblr.com/
artikkeleita baltialaisen populaarimusiikin eri kentiltä [EN]

http://citamuzika.lv/
uudistunut uutta ja kiinnostavaa musiikkia maailmalta esittelevä latviankielinen nettilehti [LV]

http://www.rigasritmi.lv/

Rīgas Ritmi -rytmimusiikin festivaali, jonka konsertteja pitkin kevättä ja kesää Riiassa [EN, LV, RU]

http://www.smf.lv

Muinaisen musiikin festivaaleilla keskiajan, renesanssin ja barokin musiikkia heinäkuussa [EN, LV, RU]

http://www.saulkrastijazz.lv/

jazz-festivaali Riian lähellä Saulkrastin rantakaupungissa heinäkuussa [EN, LV, RU]

http://www.positivusfestival.com/

Baltian suurin populaarimusiikin festivaali Positivus Salacgrīvassa heinäkuussa [EN, EE, LV, RU]

http://www.labadaba.lv/

Latvian yliopiston tukemilla festivaaleilla kauniissa Līgatnessa paljon latvialaisia bändejä [EN, LV, RU]

http://www.skanumezs.lv/

kokeellisen musiikin ja uuden median kuvataiteiden festivaali ”Äänten metsä” Riiassa [(EN), LV]

http://www.music.lv

Yleissivusto latvialaisesta musiikista ja musiikintutkimuksesta [LV, EN]

 

MUSEOT

http://www.muzeji.lv/
Latvian museot alueittain [EN, LV]

KUVATAITEET

http://www.studija.lv/ 

kuvataideportaali [(EN), LV]

http://fotokvartals.lv/ 

valokuvataideportaali [EN, LV]
http://1001latvianartists.tumblr.com/
latvialaisten kuvataiteilijoiden esittelyjä [LV]

http://fotomuzejs.lv/
Latvian valokuvataiteen museo [EN, LV]


gallerioita Riiassa

http://www.artspace.riga.lv/ 

suuri galleria Rīgas Mākslas Telpa Riian Vanhassakaupungissa [EN, LV]

http://www.galerija21.lv/

galleria Riian keskustassa, Vanhankaupungin laidalla [EN, LV]

http://www.makslaxogalerija.lv/

galleria Māksla XO Riian jugend-keskustassa [EN, LV]

http://www.rigasgalerija.com/

”Riian galleriassa” huomattavimpien nykylatvialaistaiteilijoiden näyttelyitä [EN, LV]

http://www.mmsalons.lv/

latvialaisten taiteilijoiden näyttelyitä Pārdaugavassa [EN, LV, RU]

http://www.noass.lv/

taideprojekti NOASSin galleria sekä nyky- ja videotaiteen festivaali Ūdensgabali syksyisin [EN, LV]

SARJAKUVA
http://kushkomikss.blogspot.com/
sarjakuvalehti kuš!:n blogissa tietoa ja uutisia latvialaisesta sarjakuvasta [EN]

ELOKUVA

http://www.latfilma.lv/

tietoa latvialaisesta elokuvasta ja sen tekijöistä [EN, LV]

http://balticshorts.com/

latvialaisia, virolaisia ja liettualaisia lyhytelokuvia internetissä [EN]
http://www.kinokultura.com/specials/13/latvian.shtml
venäläisen elokuvan KinoKultura-lehden latvialaisen elokuvan erikoisnumero [EN]

http://www.balticpearl.lv/

joka toinen vuosi Riiassa järjestettävä elokuvanäyttelijäfestivaali ”Baltian helmi” [EN, LV, RU]

http://kinomuzejs.lv/
Riian elokuvamuseo [EN, LV, RU]

 

YLEISESTI KULTTUURISTA

http://www.arterritory.com/

kulttuuriportaali, jossa kerrotaan kulttuurista Baltian maissa ja Pohjoismaissa  [EN, LV, RU]

http://www.kultura.lv/

kulttuuriportaalissa tapahtumakalenteri ja linkkejä [EN, LV, RU]

http://www.fold.lv/

latvialaisen designin portaali [LV] UUSI

http://www.latgola.lv/

latgalekielinen sivusto, josta löydät tietoa Latgalesta: kielestä, historiasta, taiteesta, ym.

http://www.livones.lv/

tietoa Latvian itämerensuomalaisten liiviläisten kulttuurista ennen ja nyt [EN, LV]

 

KULTTUURIPERINNE JA KOULUTUS

http://www.knmc.gov.lv/

kultūrizglītības un nemateriālā mantojuma centrs  [LV]

http://www.prasmjuskola.lv/

perinnetaitojen koulu  [LV]

http://www.lfk.lv/

tietoa latvialaisesta kansanperinteestä [EN, LV]

http://latviandainas.lib.virginia.edu/

tietoa latvialaisista kansanrunoista eli dainoista [EN, LV]

http://www.dainuskapis.lv/

digitaalinen Daina-kaappi [LV]

http://valoda.ailab.lv/folklora/sakamvardi/
latvialaisia sanontoja [LV]

 

NETTIKIRJASTO

http://www.poetryride.com [FI, EE,LV, EN]
kansainvälinen kiertävä runofestivaali

http://www.satori.lv/

artikkeleita kirjallisuudesta ja muista taiteista [LV]

http://www.korpuss.lv/

Latvian tekstikorpuksessa mm. klassikkoteoksia ja muinaisia tekstejä [LV]

http://www.tezaurs.lv/

useita erilaisia latvian sanakirjoja [LV]

http://www.pasakas.net/jaunumi

satuja teksteinä, luettuina ja elokuvina, kansantaruja, kehtolauluja, arvoituksia sekä pelejä lapsille [LV]

http://www.letonika.lv/literatura/

latvialaisen kirjallisuuden klassikoita ja tietoa niistä [LV]

http://www.ailab.lv/Teksti/

latvialaisen kirjallisuuden klassikoita [LV]

Latvialainen ornamentiikka

Latvialainen ornamentiikka on täynnä tarinoita. Monella graafisella merkillä on ammoisina aikoina ollut symbolinen funktio, kuten suojella rakennuksia, ihmisiä ja eläimiä muun muassa noidilta, tulelta ja salamoilta.

Seuraavassa tekstissä esitellään joitain merkkejä, jotka esiintyvät latvialaisissa kansanpuvuissa, perinteisten lapasten kuvioinnissa ja muussa käsityössä koristuksina.

Ympyrä (saule, rozete, zieds, puķīte, skritulainis, spieķainītis, ritentiņš jne.)

Ympyrä on yleismaailmallinen täydellisyyden ja ikuisuuden symboli. Sillä ei ole alkua eikä loppua. Latvialaisessa suullisessa kansanperinteessä mainitaan usein Aurinko. Ympyrä onkin Auringon symboli. Auringon merkki on geometrinen ja hyvin symmetrinen. Yksinkertaisin Aurinkoa merkitsevä kuvio on ympyrä, mutta sillä on muitakin ilmentymiä, kuten kahdeksankulmio tai samanlaisista osioista koostuva ”rusetti”. Latvian alueelta on löydetty myöhäisen kivikauden aikaisia solaarisia symboleja.

ympyrä

Pystyviiva, vertikaali (vertikāle)

Pystyviiva merkitsee miehisyyttä, voimaa ja ylöspäinpyrkimystä. Punainen on pystyviivaa vastaava väri; se mielletään energiaksi ja tuleksi. Latviassa pystyviivaa vastaa isä, isää taivas ja taivasta Jumala. Pystyviiva edustaa henkistä tasoa. Sen vastakohta on vaakaviiva.

viiva_pystysuora

Vaakaviiva, horisontaali (hoziontāle)

Vaakaviiva puolestaan merkitsee naiseutta, pysyvyyttä ja rauhaa. Sininen väri vastaa vaakaviivaa. Sininen taas mielletään rauhaksi ja vedeksi. Vaakaviiva edustaa passiivisuutta ja maallisuutta, maallista tasoa. Latviassa sitä vastaa äiti, äitiä maa ja maata Māra eli maan jumalatar.

viiva_vaakasuora

Risti (krusts, zarainītis)

Ristissä yhdistyy kaksi perusvoimaa: henkinen ja maallinen taso. Se on kuin maailman keskipiste, jossa maa ja taivas kohtaavat.

Latviassa ristiä on pidetty suojelevana ja onnea tuovana merkkinä.

krusts

Tähti (zvaigzne, krustiņš, auseklītis, lietuvēna krusts)

Tähti voi olla neljä- kuusi- tai kahdeksansakarainen. Aivan erityinen asema on auseklītis-kuviolla. Se symboloi aamunsarastusta. Auseklis oli Latvian kolmannen kansallisen heräämisen symboli. Tähdellä on yliote pimeydestä, ja se suojelee pahalta.

Auseklitis

Pentagrammi, viisisakarainen tähti (lietuvēna krusts, raganu krusts)

Pentagrammi on yhdellä viivalla piirrettävä viisisakara. Monelle kansalle se on maailmankaikkeuden harmonian ja ikuisuuden sekä täydellisyyden merkki. Latviassa merkki on ollut paras suoja noitia, pahaa henkeä (lietuvēns) ja muita pahuuksia vastaan.

lietuvena_krusts_

Hakaristi, svastika (ugunskrusts, Pērkona krusts, Laimas krusts, zarainīts, dzirnaviņas)

Hakaristi on tavallisen ristin jatkumo. Sen sakarat voivat osoittaa joko oikealle tai vasemmalle. Maailmalla merkkiin on liitetty mm. ilmansuuntien symboliikka, liike, energia, voima ja onni.

Latviassa hakaristiä on esiintynyt moninaisissa erilaisissa muodoissa myöhäisestä rautakaudesta lähtien aina näihin päiviin asti. Nykyään sitä käytetään lapasten, sukkien ym. neulosten koristuksena, eikä sitä ole monista varioivista muodoistaan johtuen aina helppoa tunnistaa hakaristiksi.

ugunskrusts_

Ristin risti, tuplaristi, Māran risti (krusta krusts, dzīvības krusts, Māras krusts)

Tuplaristi on tavallisen ristin jatkumo, jossa ristin haaroihin piirretään vielä yksi risti. Sitä tavataan pitää Māran eli materiaalisen maailman hallitsijattaren merkkinä. Tunnetaan uskomus siitä, että talon emäntä nukkumaan mennessään olisi piirtänyt tuplaristin tulipesän tuhkaan, jotta tuli ei olisi sammunut aamun sarastukseenkaan mennessä Māran siunauksen vahvistamana.

krustu_krusts_

Risuaita, tuplaristi (ozoliņš, dubultkrusts, krusta zvaigzne)

Risuaitaa kutsutaan myös kaivon merkiksi johtuen sen silmiinpistävästä yhdennäköisyydestä vanhojen maalaistalojen kaivoa kehystävän puukehikon kanssa (akas grodi.) Risuaidan jatkumoissa viivoja vedetään yhä enemmän ristiin toistensa päälle.

Risuaita on hyvin yleinen merkki, ja sitä on esiintynyt koristekuviona hamasta menneisyydestä tähän päivään.

dubultkrusts

Jumis (aunragi, avenragi, gailis, Mārtiņa zīme)

Jumis on yksi latvialaisista jumalista, hedelmällisyyden ja maanviljelyn jumala. Jumisin merkissä on ikään kuin kaksi yhteen kietoutunutta viljankortta tai puunrunkoa. Maanviljelijät saattoivat rakentaa merkin ladon, talon tai aitan katon päätyyn.

Latvian alueella Jumisin merkkiä on löydetty hyvin vanhoista esineistä sekä kulttipaikoista kuten pyhistä kivistä. Jo kampakeraamisella ajalla sitä käytettiin saviastioiden koristeena, ja rautakaudella pronssikoruissa ja tekstiileissä.

sjumis

jumis1

Neulanen, luuta, Laiman merkki (skujiņa, slotiņa, eglīte, Laimas zīme)

Myös neulasten merkkiä tavataan rautakauden pronssikoruissa ja kivikautisissa keramiikkaesineissä koristeena. Merkki on tarkoituksenmukaisimmillaan nauhamaisissa asetelmissa, koska sille on helppo luoda jatkuvaa toisintoa. Sitä tavataan silti myös yksitellen, jolloin sitä kutsutaan onnen luudaksi (laimes slotiņa).

Merkin semantiikka on melko laaja. Neulasten merkkiä on pidetty hedelmällisyyden, terveellisen ja pitkän elämän symbolina. Myöhemmin siitä tuli Laiman eli kohtalon jumalattaren merkki.

skujina_sm

Puu on ihmisen tiedon ja järjestäytyneen maailmankuvan malli. Puun juuret symboloivat maan alista maailmaa, runko tätä maailmaa jossa oleskelemme eläinten sekä kasvien kanssa ja lehvästö vuorostaan ylistä, taivasta, jota kohti kaikki pyrkii. Puussa yhtyy käsitys menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta; esi-isistä, itsestämme ja lapsistamme. Maailmanpuu on yhteydessä auringon kulkuun – se on nousun ja laskun ruumiillistuma.

Yksinkertaisimmillaan puun merkki muistuttaa oksaa tai säteitä. Koristeellisimmillaan se on yhtä moniulotteinen kuin sen merkityssisältökin.

Vanhoissa arkeologisissa lähteissä puun merkkiä ei esiinny, mutta 1700- ja 1800-luvuilla kylläkin.

Austrin136

sauleskoks

Kiemura, sahalaita, siksak, Māran merkki (līkumiņš, zigzags, lapainītis, Māras zīme)

Sahalaita on yksi vanhimmista geometristen merkkien peruselementeistä. Sitä käytetään niin yksittäisenä koristeena kuin merkkien yhdistelmissä. Niin latvialaiset kuin muutkin kansat pitävät sahalaitaa veden symbolina. Latviassa se on myös Māra-jumalan merkki.

liklocis

Johanna Toivainen

Lähde: Kraukle, Daina. Latviešu ornaments, 2008; Wikipedia.

Kuvat: Googlen kuvahaku.