Latvialaisen Bille-trilogian toisen osan julkistus ja keskustelutilaisuus tiistaina 20.10.2020 klo 18.00.
Tervetuloa seuraamaan keskustelua virtuaalisesti suorana lähetyksenä osoitteessa fb.com/EmbassyofLatviainFinland tai myöhemmin tallenteena.
Bille-tytöstä kertovan, osittain tosipohjaisen trilogian on kirjoittanut latvialainen runoilija, kirjailija ja kääntäjä Vizma Belševica (1931–2005). Romaanin on suomentanut Mirja Hovila. Kustantajana on Paperiporo, yksi harvoista latvialaista lasten ja aikuisten kirjallisuutta julkaisevista suomalaisista kustantamoista.
Keskustelua moderoi Rozentāls-seuran toiminnanjohtaja Jenni Kallionsivu. Keskusteluun osallistuvat suomentaja Mirja Hovila ja historioitsija, filosofian tohtori Seppo Zetterberg. Mitä yhteistä ja mitä erilaista latvialaiset ja suomalaiset kokivat toisen maailmansodan aikana?
Tilaisuuden aikana voi osallistua online-kilpailuun ja voittaa uuden Bille ja sota -kirjan. Näemme myös otteita latvialaisesta Bille-elokuvasta sekä valokuvia tuolta ajalta. Keskustelu on suomenkielinen.
Dimensions of Distance -näyttely Valokuvakeskus Raaseporissa juhlistaa Fiskarsin taiteilijaresidenssin ja Rozentāls-seuran 5 -vuotista yhteistyötä. Ohjelman taiteilijat on kutsuttu tarkastelemaan etäisyyden teemaa teoksissaan. Näyttelyn kuraattorina toimii Kati Sointukangas Fiskarsin taiteilijaresidenssistä.
Ohjelma tarjoaa latvialaisille luovien alojen ammattilaisille vuosittain yhden kuukauden residenssikauden Fiskarsin uniikissa taiteilijayhteisössä. Inspiraatio, jonka residenssikausi mahdollistaa syntyy monin eri tavoin. Joillekin se on ympäröivä laaja villi luonto, toisille hiljaisuuden mahdollistama henkinen rauha. Jotkut taiteilijoista arvostavat eläväisen taiteilijayhteisön tarjoamia spontaaneja kohtaamisia, uusiin materiaaleihin ja taiteenaloihin tutustumista sekä yhteistyömahdollisuuksia. Mitä ikinä se onkin, keskeistä on etäisyys omaan elämään ja sen moninaiset vaikutukset luomisprosessiin, taiteeseen ja ajatteluun.
Näyttelyssä näemme teoksia, joissa taiteilijat ovat residenssinsä jälkeen jatkaneet etäisyyden ulottuvuuksien käsittelemistä laajemmassa kontekstissa – sekä tilana että mahdollisuutena, niin fyysisellä kuin henkiselläkin tasolla.
Etäisyyden ulottuvuudet -näyttely tarjoaa suomalaiselle yleisölle kuuden hyvin erilaisen ja kiehtovan taiteilijan teosten avulla tuoreen katsauksen latvialaiseen nykytaiteeseen ja muotoiluun. Se tukee myös Fiskarsin residenssin yhtä päätavoitteista – olla enemmän kuin kuukauden vierailu – inspiroida, yhdistää ja tukea residenssin ympärille syntynyttä taiteilijaverkostoa – yli rajojen.
Näyttelyyn osallistuvat Eva Vēvere & Valdis Jansons, Rasma Pušpure, Gundega Graudiņa, Ingrīda Pičukāne sekä Elīna Ruka. Näyttely on saanut tukea Onomalta, Rozentāls- seuralta, Raaseporin kaupungilta ja Latvian tasavallan suurlähetystöltä.
Näyttely on avoinna Valokuvakeskus Raaseporissa (Kauppiaankatu 9, Karjaa) 24.9.-30.10. 2020. Valokuvakeskus on avoinna ti-pe klo 11-17 ja la 10-14.
Seura järjestää jäsenretken näyttelyyn lauantaina 26.9. Lue lisää täältä.
Rozentāls-seura on haastatellut kaikkia residenssitaiteilijoita on ennen heidän residenssijaksoaan. Lue haastattelut täältä:
Kaikki alkoi näystä, jossa laulajat laulavat puiden latvoista. Nyt tuo latvialaisen säveltäjä Anna Ķirsen saama idea on muotoutumassa Puuoopperaksi Hyrynsalmella, Mustarinda-seuran Metsänäyttämöllä.
Säveltäjä näki näkynsä valmistellessaan vuoden 2016 latvialaisille Sans souci- festivaaleille tulevaa työtään. Tuolloin valmistui Puuoopperan ensimmäinen osa, joka kiinnitti suomalaisten festivaalikävijöitten huomion. Tästä alkoi yhteistyö, joka huipentuu elokuussa hyrynsalmelaisella metsänäyttämöllä esitettävään Puuoopperaan.
Ķirsen mukaan metsä voi elää ilman ihmistä, mutta ihminen ei voi elää ilman metsää. Työllään hän haluaakin nostaa esiin metsien ja luonnon elävien prosessien merkitystä. Metsä ei pysy aina samanlaisena; se ei ole puupelto, vaan monimutkainen elävä kokonaisuus. Puut elävät eri ajassa kuin me ihmiset: puut voivat elää tuhansia vuosia ja ne sekä muut metsän elävät olennot kommunikoivat keskenään tavoilla, joista emme ehkä vielä tiedä kaikkea.
Varsinaisiin kulttuurieroihin oopperaa valmisteltaessa ei säveltäjän mukaan ole törmätty. Suomalaisilla ja latvialaisilla on Ķirsen mukaan samanlainen luontosuhde ja metsän tuntu. Hän nostaa esiin myös juhannuksen, joka on molemmille kansoille tärkeä juhla, mikä osaltaan kertoo luonnon ja vuodenkierron merkityksestä. ”Kun tulin ensimmäistä kertaa paikkaan, jossa ooppera Suomessa esitetään, ihoni nousi kananlihalle. Tunsin, että kohtalo toi minut tänne”, kertoo Ķirse.
Suurin osa Puuoopperan työryhmästä tulee Latviasta. Libretosta vastaa Andris Kalnozols, joka on saanut inspiraatiota Peter Wohllebenin kirjasta Puiden salainen elämä. Ohjaajana toimii Matīss Budovskis. Arkkitehti Austris Mailitis suunnittelee näyttämön, jonka rakenteet kompostoituvat viidessä vuodessa, ja lavasteista vastaa Andris Eglītis. Ruotsalainen Anna Petrini soittaa paetzold-huilua, erittäin harvinaista soitinta, jolla on vain muutama ammattimainen soittaja koko maailmassa.
Orkesteri ja Latvian radiokuoron jäsenistä koostuva laulajaryhmä harjoittelevat parhaillaan Riiassa. Radiokuorolaisilla on osaamista monenlaiseen äänen tuottamiseen, mikä kuuluu myös Puuoopperassa. Suomalaista osaamista hankkeeseen tuovat paikalliset tuottajat, ja yhteistyö kainuulaisten kanssa on säveltäjän mukaan sujunut erinomaisesti.
Rozentāls-seuran tuen Ķirse kertoo olevan erittäin tärkeä koko taiteelliselle työryhmälle. Seuralle on tärkeää tukea suomalais-latvialaista kulttuurialan yhteistyötä. On myös hienoa, että korkeatasoista latvialaista kulttuuria voi Suomessa nauttia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Päärahoituksen hanke on saanut Koneen säätiöltä ja EU-hankkeesta, lisäksi mukana on useita eri yhteistyökumppaneita.
Jenni Kallionsivu Kuvat: Ivars Burtnieks
Puuoopera esitetään Hyrynsalmella 17. ja 18.8. Esityksiin on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitettu määrä ja ilmaiset liput tulee varata ennakkoon. Samalla voi halutessaan varata myös paikan linja-autokuljetukseen Oulusta, Kajaanista, Kuhmosta tai Hyrynsalmelta. Kajaanin kuljetus on ajoitettu siten, että Helsingin suunnalta junalla tulijat ehtivät kyytiin. Lue lisää ja varaa liput Metsänäyttämön sivuilta.
Virolaisilla, latvialaisilla ja liettualaisilla on monisatainen historia kansakuntina, mutta samalla lailla kuin Suomen myös Baltian maiden itsenäistyminen tapahtui vasta ensimmäisen maailmansodan seurauksena. Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917 ja Baltian maat vuoden 1918 aikana – Liettua 16.2.1918, Viro 24.2.1918 ja Latvia 18.11.1918. Kaikilla kolmella Baltian maalla on läheiset suhteet Suomen kanssa ja Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhla huomioitiin näkyvästi kaikissa Baltian maissa.
Viron, Latvian ja Liettuan suomalaiset valtakunnalliset ystävyysseurat – Tuglas -seura, Rozentāls-seura ja Donelaitis-seura – järjestävät Baltian maiden itsenäistymisen 100-vuotisjuhlan kunniaksi asiantuntijaseminaarin
”Baltic coutries as a part of Europe in the past and present”
OHJELMA
13.00 Seminaarin avaus
13.30 Pyydetyt alustuspuheenvuorot Professori (emeritus) Seppo Zetterberg Venäjästä irtautumisen ajatuksen kehittyminen Suomessa vuonna 1917
Professori Egidijus Aleksandravičius
(Vytautas Magnus yliopisto, Kaunas) Lithuania 1918: Grand Past as a Burden for the Bright Future
Apulaisprofessori Kaarel Piirimäe
(Tarton yliopisto) Between the Baltic States and the Baltic Question. The Fictional One Hundred
Suurlähettiläs Anna Žigure Latvian sata vuotta
Toimittaja Jukka Rislakki Toteutuivatko unelmat?
Paneelikeskustelu
16.00–17.00 Kahvi
Paikka: Tieteiden talo, luentosali 104
Osoite: Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki
Kerro hieman esityksestäsi Runokuussa – onko esitys uusi vai vanha?
”Esitys, minkä toteutan Runokuussa on täysin uusi, ja todennäköisesti se tulee toimimaan hyvin paljon esityksen kontekstista riippuen. Heti kun kutsuitte minut esiintymään, aloin miettiä aihetta ”rakkaus” ja mitä siitä syntyi on ehkäpä romanttisin asia mitä olen koskaan tehnyt. Epäröin kutsua sitä ”performanssiksi”, se on enemmänkin väline, minkä suunnittelimme yhdessä äänitaiteilijan kanssa. Teos syntyi sen jälkeen kun menimme todella syvälle rakkauden ja romanttisen kaipuun aiheisiin.”
Nyt sinulla on äänitaiteilija mukanasi. Esiinnytkö mielelläsi muiden taiteilijoiden kanssa?
”Teen oikeastaan mieluummin taidetta yhdessä kuin yksin. Haluan päästä luomisen yksinäisyydestä eroon ja tuottaa kauneutta – runoutta siinä muodossa kuin sen tunnemme. En pidä etäännyttävästä ajatuksesta taiteilijanerosta. Taiteen tekeminen yhdessä äänitaiteilijan kanssa on minulle tuttua ja pidän siitä todella paljon.”
Kuulin, että et ole Suomessa ensimmäistä kertaa. Millaisia kokemuksia sinulla on täältä entuudestaan?
”Olin ensimmäistä kertaa Suomessa 2008 Runoajelu -kiertueella. Se oli todella cool projekti, joka oli latvialaisen runoilija ja kääntäjä Guntars Godiņšin ideoima. Meitä oli autollinen latvialaisia, suomalaisia ja virolaisia runoilijoita, ja pysähdyimme Suomessa, Virossa ja Latviassa lukemaan runoutta. Se oli tosi hauskaa! Silloin todella rakastuin Suomeen. Suomi näytti taianomaiselta. Kajaanin valkoinen yö, suomalaisten asuntojen sisätilat, heidän autonsa, mentaliteettinsa, kaikki. Olen myöskin kasvanut Muumien maagisessa maailmassa. Kun tutustuin tarkemmin suomalaiseen nykytaiteeseen, kiinnostukseni kasvoi entisestään – Minulla on taiteilijaystävä, joka on asunut Suomessa monia vuosia. Nyt unelmani on tullut toteen sillä vietän koko seuraavan vuoden Suomessa, opiskelemassa tanssia Joensuussa! Odotan innolla sitä.”
Helsingin juhlaviikkojen yhteistyöfestivaali Runokuu järjestetään 21.-27.8. Suurin osa tapahtumista on ilmaisia ja niitä järjestetään noin 40 ympäri Helsinkiä. Agnese Krivaden esiintymisen tiedot löydät täältä ja festivaalin koko ohjelman osoitteesta www.runokuu.fi.
Teksti: Anna Ulvinen
Kuva: Agnese Krivaden arkisto
Iloista tunnelmaa, tanssia ja musiikkia sekä tietysti Ziemeļmeita-kuoron emäntien valmistamia herkkuja – tätä kaikkea on luvassa Rozentāls-seuran Martinpäivän pidoissa!
Lauantaina 12.11. klo 17:30 aukeavat Annalan (Hämeentie 154, Helsinki) ovet, ja ohjelma alkaa klo 18 Rozentāls-seuran kansantanssiryhmän esityksellä. Myöhemmin illalla musiikista vastaa DJ Melnā Cepure. Tule ja ota perhe sekä ystävätkin mukaan!
Tarjolla on syksyn sadosta ilolla tehtyjä herkkuja!
Lippujen hinnat:
– 20 e
– 15 e Rozentāls-seuran ja/tai Ziemeļmeita-kuoron jäsenet
– 20 e lippu ja Rozentāls-seuran jäsenyys yhteishintaan
Lapset 7-17 v. puoleen hintaan!
Martinpäivää on perinteisesti vietetty sekä Suomessa, Latviassa että muualla Euroopassa valon juhlana keskellä alkavan talven pimeyttä. …
Tule mukaan tuomaan valoa pimeyteen ja nauttimaan hyvästä seurasta, ohjelmasta ja upeista pitoherkuista!
————————–————————–————-
Mārtiņdienas svinības
Jautra gaisotne, latviešu tautas dejas, laba mūzika un kora Ziemeļmeita saimnieču gatavotie gardumi – tas viss gaidāms Rozentāla biedrības Mārtiņdienas svinībās!
Annalas durvis tiks vērtas sestdien, 12. novembrī no pulksten 17:30. Adrese: Hämeentie 154, Helsinki. Pasākuma programma sāksies pulksten 18:00, un to atklās Rozentāla biedrības dejotāji. Vakara mūziku atskaņos DJ Melnā Cepure. Laipni lūgti! Līdzi ņemami arī draugi un radi!
Pasākuma ieejas maksa:
– 20 e
– 15 e Rozentāla biedības biedriem un/vai kora Ziemeļmeita dalībniekiem
– 20 e ieeja un Rozentāla biedrības dalības maksa kopā
Bērniem 7-17g. puse no maksas!
Mārtiņdienas tradīcija
Mārtiņi Somijā, Latvijā un citur Eiropā tiek svinēti kā gaismas svētki pirms ziemas iestāšanās, kā viduspunkts starp rudens un ziemas saulgriežiem.
Ienes gaismu tumšajā laikā lieliskā kompānijā gardi paēdis!
Pop- ja rock-musiikkiin keskittyvä festivaali Positivus järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran. Kymmenessä vuodessa festivaali on pystynyt kasvamaan Latvian suurimmaksi ja yhdeksi Baltian suurimmista ellei jopa suurimmaksi ulkoilmafestariksi.
Kymmenen vuoden aikana Positivuksen lavoille on ehtinyt nousta pitkä lista kansainvälisiä tähtiä, latvialaisia ja muita lähialueiden bändejä. Päälavat on pääasiassa varattu kansainvälisille performansseille ja baltialaiset bändit kipuavat pienemmille lavoille.
Ohjelmiston paino on vuonna 2016 kuten aiempinakin vuosina pinnan alla kuplivissa ja jo pinnalle pulpahtaneissa kansainvälisissä elektronisissa bändeissä ja muutamassa vanhan koulukunnan rokkarissa. Positivuksen 10-vuotisjuhlien päätähdet ovat Ellie Goulding, joka esiintyi festivaalilla myös vuonna 2014, sekä Grimes, M83 ja AIR. Iggy Pop tuo elektronisen popin sekaan perinteisempää rock-asennetta.
Luonnollisesti mukana on myös Latvian kärkinimet kuten pakanametallia takova Skyforger, Latvian Elastinen eli Ozols ja legendaarisen Brainstorm-yhtyeen sukulaispoikien bändi Carnival Youth, lempeää hipster-folkkia soittava Alise Joste ja klassista musiikkia popularisoiva DaGamba, joka vuonna 2015 voitti epävirallisen ”eniten muusikkoja yhtä aikaa päälavalla” -kilpailun esiintymällä yhdessä Riian sinfonietan ja Juventus-kuoron kanssa.
”Kaupunkifestivaali” ilman hotellia
Positivus järjestetään Riianlahden rannalla pienessä Salacgrivan (suom. Salatsi) kaupungissa, joka Helsingistä on linnuntietä pitkin alle 300 kilometriin päässä. Vaikka festari on ”kaupungissa”, kaupunkifestivaaliksi ei Positivusta voi kuitenkaan sanoa. Pienen kaupungin majoitusvaihtoehtoina on perinteisen metsäfestivaalin tapaan vain koulumajoitus, asuntovaunut ja teltta joko metsässä tai pellolla, jos ei halua matkustaa yöksi kävelymatkaa kauemmas. Tänä vuonna festivaaliorganisaatio on tuonut väliaikaisia puumajoja vierailleen.
Festivaalialueena toimii Via Baltican ja Itämeren välissä oleva urheilupuisto, jonka jalkapallokentällä on päälava, kakkoslava on laululavamaisessa amfiteatterissa ja loput lavoista sijaitsee juhlateltoissa ympäri aluetta. Alueen kangasmaasto on kestänyt sadepäivinä muuttumatta mutavelliksi ja kuumina päivinä meri, ranta ja tuuli viilentävät kuumuudesta innostuvia. Klassisiin mutakylpyihin pääsee sadepäivinäkin vain muutamissa lätäköissä.
Kolmannes festivaaliyleisöstä tulee Positivukseen Latvian ulkopuolelta. Yleisön joukossa kävellessä huomaa, että festivaali on hyvin suosittu esimerkiksi Virossa. Yleisön joukossa on olutlasi kädessä nähty Viron presidentti Ilves ja vuonna 2015 muun muassa virolainen kesäisen letkeä folk-musiikkiyhtye Curly Strings sai esiintymisteltan lähes pullistelemaan liitoksistaan.
Positivuksessa ei vuosien saatossa ole juuri suomalaisiin törmännyt, mutta vähitellen myös pohjoisen suunnasta löydetään Salatsin hiekkarannoille. Suomalaisin festivaalikävijän silmin tarkasteltuna Positivus näyttää joiltain osin erilaiselta kuin kotimainen festivaali. Vaikka alkoholia saa nauttia vapaasti, ei känniääliöitä näy. Toisaalta latvialaiseen normaaliin hintatasoon verrattuna ylikallis kaupallinen lager jarruttaa itsessään juoman määrällistä nauttimista. Suomalaisia, olutkarsinoihin tottuneita, saattaa hämmentää vapaus nauttia anniskelukioskeista ostetut juomat vaikka eturivissä. Tapahtumasta puuttuvat myös pitkät kalja- ja vessajonot puuttuvat, mikä pakottaa nauttimaan tapahtuman kulttuuriohjelmasta jonottamisen ihanuuden sijaan.
Suomesta Positivukseen pääsee esimerkiksi lentämällä Riian kautta ja jatkamalla sieltä festivaalibussilla tai Tallinnasta bussilla. Omalla autolla Tallinnasta festarille ajaa noin kahdessa tunnissa. Suomessa on Wannabe tours järjestää festivaalimatkoja Positivukseen.
Latvialainen taiteilija Miķelis Fišers (s. 1970, Riika, Latvia) pitää ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helsingissä Kaapelitehtaan Valssaamossa tammikuussa 2016. Conspiracy Landscapes -näyttely kutittelee mukavasti uteliaisuutta ja heijastelee Fišersin pitkäaikaista kiinnostusta salaliittoteorioihin ja alieneihin. Fišers voitti Latvian arvostetuimman visuaaliselle taiteelle myönnettävän PURVĪTIStaidepalkinnon (28 500 EUR) vuonna 2015. Palkinto jaetaan kahden vuoden välein taiteilijalle tai taiteilijaryhmälle, jonka teosten katsotaan ottavan kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin, ihanteisiin ja arvoihin.
Fišersin Helsingin näyttelyyn tulee esille viitisenkymmentä teosta; installaatioita ja maalauksia, mukaan lukien kymmenisen äskettäin Perussa ja Boliviassa maalattua maisemaa. Fišers on viettänyt Etelä-Amerikassa vuoden 2015 lopussa kolme kuukautta ja matkan aikana on valmistunut myös piirroksia muinaisista raunioista, joita näyttelyssä nähdään myös. Avaruusoliot ja –alukset esiintyvätkin usein Fišersin teoksissa. Näyttelyssä tullaan näkemään esimerkiksi maalaus Officers Ball Together with Extraterrestrials at the Vaulted Hall of Neu-Schabenland in Honour of Osama Bin Laden´s Elimination vuodelta 2011. Teos on kooltaan monumentaaliset 308×290 cm ja on milleistä kiinni, että se saadaan kuljetettua näyttelytilan ovista sisään. Monumentaalinen on myös teoksen nimi.
Miķelis Fišers: Officers Ball Together with Extraterrestrials at the Vaulted Hall of Neu-Schabenland in Honour of Osama Bin Laden´s Elimination
Valssaamon näyttely on toinen kerta, kun Fišersin töitä on Suomessa nähtävillä. Edellinen esiintyminen Helsingissä oli vuonna 1997 Taidehallissa pidetyssä ryhmänäyttelyssä. Tuolloin Fišers myös vietti aikaa Suomenlinnan taiteilijaresidenssissä. Viime kerrasta on siis kulunut jonkin verran aikaa. Maailma on muuttunut, niin myös taiteilija ja hänen teoksensa. Fišersin teokset eivät ehkä ole niin rajuja kuin aiemmin, mutta kantaaottavuutta niistä löytyy yhä edelleen.
Fišers opiskeli maalausta Latvian Taideakatemiassa ja valmistui 1995. Siitä lähtien hän on pitänyt näyttelyitä aktiiviseen tahtiin. Fišersin näyttelyitä on nähty niin kotimaassa Latviassa kuin myös kansainvälisesti. Tänä vuonna hänen teoksiaan oli esillä Venetsian Biennalessa Italiassa ja aiemmin hän on pitänyt näyttelyitä esimerkiksi Iso-Britanniassa (2002) ja Ruotsissa (2000/2001). Hän asuu ja työskentelee Riiassa. Hänen teoksiaan on sekä yksityisissä että julkisissa kokoelmissa, mm. Latvian Kansallisessa Taidemuseossa ja vasta perusteilla olevan Latvian nykytaiteen museon kokoelmissa.
Christian Humanoids Evacuate Faithful People from Mexico City. End of an Old Era, 2014, wood, paint, carving, 50 x 50 cm. Kuvan lähde
Miķelis Fišers shokeraa ja joutui sensuurin syyniin
Fišersin julkinen ura alkoi hätkähdyttävästi. Vuonna 1995 taiteilijan teossarja Sex´n´Spaceships sensuroitiin pornografisena. Kohua aiheutti myös hänen teoksensa Three Pills, jossa kankaalle mustan pohjan päälle oli liimattu kolme ecstasy-pilleriä. Pillerit luonnollisesti varastettiin teoksesta. Hullunlehmäntaudin puhkeamisen aikaan hän asetti Iso-Britanniassa näytteille traktorin, joka oli päällystetty lehmän nahoilla. Jo vuonna 2001 taiteilija oli mukana kritisoimassa kulutusyhteiskuntaa ja markkinavoimien meille kehittämiä yhä uusia tarpeita. Projektissa Subversion in the City Space Fišers toi Riian kaduille suunnittelemansa alumiinilla vuoratun raitiovaunun, jossa pidettiin keskustelutilaisuuksia ja videoesityksiä. Ratikassa halukkaalle lukijalle oli myös tarjolla kulutusyhteiskuntakriittistä kirjallisuutta. Projektissa korvattiin bussi- ja raitiovaunupysäkkien mainokset vastamainoksilla. Projekti tuo mieleen Kiasmassa syksyllä 2015 esillä olleen Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu-näyttelyn. Tarve medianlukutaidolle ja mediakriittisyydelle ei todellakaan ole kadonnut.
Latvialaisen taiteen entinen paha poika on vaihtanut ravebileet ja päihteet mietiskelyyn sekä kiinalaisen fyysistä ja henkistä tasapainoa lisäävän Qigongin harjoittamiseen. ”Omaa muuttumistaan on vaikea havainnoida,” kirjoittaaFišers sähköpostissaan jostain Perun vuoristosta. ”Mielestäni on selvää, että taiteelliset pyrkimykseni ovat muuttuneet. Töissäni on nykyisin vähemmän suoraa yhteiskuntakriittisyyttä ja enemmän itsetutkiskelua, tai ainakin toivon niin. Parikymppisenä elämässäni oli enemmän tuhoavia elementtejä. Nykyisin olen itseohjautuvampi. Työskentelyni on intiimiä. Yritän ajatella asioita, joita usein pyritään välttelemään. Olisi hienoa, jos joku ihminen töitäni katsoessaan alkaisi kyseenalaistaa yleisinä totuuksina pidettyjä asioita. Näistä asioista en kuitenkaan halua puhua kuolemanvakavasti. Sen takia teoksistani löytyy yleensä myös huumoria tai ainakin ironiaa”, Fišers jatkaa itsehavainnointiaan.
Nykyään taiteilijaa inspiroi myös luonnon mahtavuus. “Peru ja Bolivia ovat kumpikin maita, joista on löytynyt valtavat määrät mystistä esineistöä ja taideteoksia. Useimmat salaliittoteoriat, kuten teoria muinaisina aikoina täällä mahdollisesti vierailleista alieneista, lähes poikkeuksetta viittaavat tähän esineistöön todisteena maan ulkopuolelta tulleesta teknologiasta. Monet myös uskovat tiettyjen paikkojen säteilevän erityistä energiaa. Maisemamaalaus, esoteerisuus ja salaliittoteoriat kiinnostavat minua ja ovat kaikki keskeisiä inspiraationi lähteitä. Andien maisemat ovat henkeäsalpaavia ja muinaiset rauniot kerta kaikkiaan huikeita. Kotimaassani Latviassa ei vuoria ole, mutta olen aina ollut niistä kiinnostunut.“ Fišers on tehnyt useita pitkiä maalausmatkoja vuoristomaisemiin. Kankaille on aiemmin tallentunut lukuisia vuoristomaisemia mm. Meksikossa ja Norjassa. Maisemille on tyypillistä, ettei niissä kuvata lainkaan ihmisiä. Hänen mukanaan Andeilla liikkui myös kuvaaja. Elokuvayhtiö Tanka valmistelee Fišersistä kertovaa dokumenttielokuvaa. Filmiryhmä tulee kuvaamaan Helsingin näyttelyn rakentamisen ja Perussa kuvattua materiaalia nähdään Helsingin näyttelyssä.
Fišers itse on tutustunut suomalaiseen nykytaiteeseen ensin Venetsian Biennalessa ja myöhemmin Espoon modernin taiteen museo EMMAssa esillä olevassa Saastamoisen säätiön kokoelmassa. ”Suomen paviljonki oli suosikkini Venetsiassa ja oli hienoa nähdä lisää samojen taiteilijoiden töitä Espoossa. Suomalainen nykytaide on älyllistä, teknisesti loisteliasta ja kiinnitin myös huomiota maalareiden sivellintyöskentelyyn. Mielestäni Suomen ja Latvian nykytaiteella on paljon yhtäläisyyksiä.”
Syksyn kohokohta, hartaasti odotettu Rozentals-seuran ja Ziemelmeita-kuoron yhteinen kekrijuhla koittaa aivan pian, tarkemmin sanottuna lauantaina 17.10. klo 18. Kekri on perinteikäs pohjoinen sadonkorjuujuhla, jossa nautitaan syksyn sadosta ja hyvästä seurasta. Juhlissa esiintyy kansanmusiikkiduo Zane un Silvija joka pistää takuuvarmasti tanssijalan vipattamaan. Luvassa on nimittäin musiikin lisäksi myös kansantanssien opetusta.
Kun kerran Ziemelmeitan kanssa juhlitaan, pöydät tietysti notkuvat maistuvista herkuista. Pääsymaksu sisältää ohjelman ja illallisen seisovasta pöydästä. Paikkana on tuttuun tapaan Annala (Hämeentie 154, Helsinki) ja lippu kustantaa 20 euroa Rozentals-seuran ja Ziemelmeitan jäsenille. Ei-jäsenet ovat myös tervetulleita 30 euron hintaan. Tosin jäsenyyden ja lipun saa yhteishintaan 25 euroa, joten nyt kannattaa kavereidenkin liittyä jäseniksi! Alle 12-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi.
Elokuussa 2015 pidetyn työpajan vetäjä Ingrida Picukane antoi meille haastattelun: katso video!
Enää ei tarvitse tuijottaa yksin tuoppiin, sillä Rozentāls-seuran järjestämässä käytännönläheisessä Kuinka flirttailla latviaksi? -sarjakuvatyöpajassa opit loikkimaan salonkileijonan elkein kielimuurin yli. Kulttuurierot ovat joskus suuria maantieteellisesti hyvinkin läheisten kulttuurien välillä ja pahimmillaan huono flirtti johtaa yksinäisiin iltoihin, sydänsuruihin ja yleiseen nolouteen.
Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä järjestettävässä arvostetun sarjakuvataiteilija Ingrīda Pičukānen vetämässä työpajassa tutustutaan latvian kieleen ja flirttikulttuuriin alkeista lähtien. Lisäksi opit latvian kielen perussanastoa, josta on iloa matkaillessa tai kieltä opiskellessa. Työpajaan voi ja kannattaa tulla vaikkei osaisi sanaakaan latviaa ja piirrostaito rajoittuisi tikku-ukkoihin.Paja sopii kaikille, joita Latvia tai sarjakuvien tekeminen kiinnostavat. ”Halusimme esitellä latvialaista kulttuuria ja latvian kieltä uudesta näkökulmasta. Mikäpä olisikaan parempi tapa tutustua toiseen kulttuuriin kuin pieni viaton pilke silmäkulmassa. Eikä tässä tosiaan tarkoiteta koivupilkettä”, sanoo Rozentāls-seuran puheenjohtaja Tero H. Savolainen.
Sarjakuvataiteilija ja -opettaja Ingrīda Pičukāne on valmistunut niin Latvian kuin Vironkin taideakatemioista. Pičukāne on š!- sarjakuva-antologian vakiopiirtäjiä ja hän on myös kuvittanut useita lastenkirjoja. Lisäksi hän opettanut sarjakuvien tekemistä monenlaisille kohderyhmille niin nuorisotaloilla kuin vanhainkodeissakin. Virka-aikana hän paneutuu flirttailun saloihin Latvian suurimman tabloidilehden graafikkona.
Maksuton työpaja järjestetään sunnuntaina 30.8 klo 13-15 Goethe-instituutissa, Salomonkatu 5 B, Helsinki. Työpaja on englanninkielinen. Tilaisuuden järjestävät Rozentāls-seura ry ja Helsingin sarjakuvafestivaalit. Olet lämpimästi tervetullut!
